Tänään 20. maaliskuuta vietetään maailman varpuspäivää. Tarkoitus on kiinnittää huomiota varpusen ongelmiin, sillä laji on vaikeuksissa eri puolilla maailmaa. Suomessakin varpunen on taantunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Parimäärä on painunut yli puolesta miljoonasta reiluun kahteensataan tuhanteen.

Syynä on etenkin maatalouden muuttuminen; karja ja sen lanta on vähentynyt ja varpunen löytää tehokkailta nykymaatiloilta vähemmän syötävää kuin ennen. Kaupungeissa varpusella menee paremmin kuin maalla. Näin maaliskuussa alkaa pensasaidoista kuulua monin paikoin varpusen iloinen tsilputus.

Varpusen lähisukulainen pikkuvarpunen on sen sijaan Suomessa runsastunut ja levittäytynyt nopeasti ja koko maassa jo suunnilleen yhtä runsas kuin varpunen. Se viihtyy ruokintapaikoilla varpusta paremminkin ja on ehkä muutenkin muuttuvassa maailmassa elintavoiltaan joustavampi.

Maailman varpuspäivän vieton aloittivat intialaiset. Varpusen alkuperäinen levinneisyys ulottui Euroopasta Pohjoiseen Afrikkaan ja pitkälle Aasiaan. Tulokaslajina se levisi 1850-luvulta alkaen myös esimerkiksi Yhdysvallat ja Australian itäosaan ja on nykyisin todellinen maailmanlintu.