Tammikuun loppu toi Hankoniemen rannoille ensin valtavan määrän öljyisiä palleroita ja pian myös kuolleita kaloja, joista valtaosa on kilohaileja. Suomen ympäristökeskus määritti öljyjätteen ensin kasviöljyksi ja sitten erilaisten luonnonrasvojen sekoitukseksi.

Öljyjäämän lähteeksi arveltiin jonkin tankkerin säiliöiden pesua, ja lähteen ei arveltu selviävän helposti. Tänään Neste kuitenkin ilmoitti, että kyseessä on todennäköisesti Porvoon jalostamolle jäterasvalastin tuoneen Sten Bergen aluksen säiliöiden pesusta ennen seuraavaa lastia Ruotsin Nynäshamnissa. Tästä kertoi muun muassa Yle.

Finlands Natur kertoo verkkosivuillaan, että Viron mantereen luoteisnurkasta löydettiin laajalta alueelta vastaavan näköistä valkoista mönjää klimppeinä 20.–21. tammikuuta. Paikka on Hankoa vastapäätä.

Vastaava päästö sattui Etelä-Ruotsissa Falsterbon edustalla syksyllä 2023. Tällöin Bangladeshiin liputettu alus puhdisti tankkejaan. Kapteeni sai SVT:n mukaan sakkotuomion, sillä päästössä rikottiin tankkien merellä puhdistamista koskevia määräyksiä. Aluksen pitää tankkeja pestessään olla 12 meripenikulman päässä maasta syvän veden yllä ja kulkea ainakin seitsemän solmun nopeutta. Myös ainemääriä on rajoitettu etenkin vuoden 2007 jälkeen tehdyillä laivoilla, jollainen Sten Bergen on.

Ruokaöljypäästö tai muu luonnonöljyjen joutuminen vesistöön voi olla eläimille ja luonnolle haitallinen samaan tapaan kuin mineraaliöljykin. Tämä on tiedetty jo pitkään, vähintään vuoden 1975 Tyynenmeren Lindenbank-aluksen onnettomuuden jälkeen. Luonnonöljyt tukahduttavat, syövät happea, vievät linnuilta höyhenpeitteen eristyskyvyn, ja varsinkin niiden hajoamistuotteilla voi olla myös myrkyllisiä vaikutuksia.

Sten Bergenin pesupäästö on Nesteen mukaan todennäköisesti laillinen. Yhtiöillä voi olla omia käytäntöjään, mutta näyttää, ettei Neste ollut sopinut täyden säiliöpesun tekemisestä satamassa (Svenska Yle).

Ambio-tiedelehdessä viime vuonna julkaistussa tiedeartikkelissa kiinnitetään huomiota siihen, että lailliset (ja osin mahdollisesti laittomat) mineraaliöljyjen päästöt ovat Ruotsin merialueella hätkähdyttävän tavallisia. Rannikkovartiosto  havaitsi yli 200 tällaista päästöä 2020–2023. Suomesta vastaavaa tietoa ei tätä kirjoitettaessa ole. Ruotsin päästöt ovat tutkijoiden mukaan sitä luokkaa, että ne voivat olla haitallisia esimerkiksi Natura 2000 -suojelualueille eivätkä siten sopusoinnussa EU:n lainsäädännön kanssa. Artikkelin kirjoittajat esittävät säädösten tiukentamista.

Hangossa havaitun kalakuoleman yhteyttä öljymäiseen aineeseen ei vielä alustavassa tiedotuksessa suljettu täysin pois, mutta todennäköisempi selitys on troolin repeäminen Suomenlahden edustalla. Alue kuuluu kilohailin troolauksen tärkeimpiin alueisiin.

Silakoita ajautui vastaavasti maihin Porkkalassa tammikuussa 2020 ja kilohaileja Korppoossa vuonna 2008. Korppoon kilohailipäästön todennäköiseksi syyksi paljastui ruotsalaistroolari.

Ruokavirasto selvittää nyt, onko Hangon kaloissa myrkkyä vai ei. Troolariselitystä tukee se, kuten Porkkalassa 2020, että kalat ovat keskenään varsin saman kokoisia.

EDIT 30.1. klo 22. Laajennettu ja tarkennettu artikkelia päivän tietojen perusteella huomattavasti. Lisätty tiedot luonnonöljyjen haitallisuudesta, Ruotsin 2023 päästöstä ja ruotsalaistutkimuksesta.