Kuusitintti lauloi joulun aikoihin. Se lauloi tammikuussa. Ja se on laulanut jatkuvasti pitkin kevättä. Viime viikkoina se on laulanut ahkerasti. Vieläkin sen normaali pesinnän aloittaminen on edessä.
Kuusitiainen. Kuvat Samuli Haapasalo
Kuusitintti on toki ”tottunut” laulamaan ennenkin leutoina aurinkoisina talvipäivinä pakkasjaksojen välissä, aivan muuhun kuin pesimäaikaan. Mutta kuluneena talvena se on tuntunut esim. kaupunkialueiden laitamilla laulavan enemmän ja niin monina päivinä, että joutuu miettimään, onko sen pesimärytmi häiriintynyt.
Olen kiinnittänyt huomiota erityisesti kuusitiaiseen, se kun on ollut ensimmäinen suosikkilintuni ja se edelleen säilynyt yhtenä niistä, vaikka monia muitakin on vuosien myötä luonnollisesi noussut joukkoon.
Mitä merkitsee laulamisessa ilmenevä aikainen aktiivisuus. Miten talvien voimakas muutos osana ilmastonmuutosta vaikuttaa kuusitiaisen pesimävireeseen, pesinnän aloittamisen ja munimisen oikeaan ajankohtaan, ruoan saantiin poikasvaiheessa tai herkässä vaiheessa kun poikaset lähtevät kolopesän tai pesäpöntön suojasta. Kuinka yllättäviä ovat esim. ilman lämpötila, sateiden määrä ja ravintotilanne pesimisen kriittisissä vaiheissa.
Terhakka, reipas, ketterä ja ääniltään nopearytminen ja kirkas, myös kaupunkien laiteilla viihtyvä kuusitiainen.
Ravinnon jaksottuminen on monelle lajille ”vanhan ajan” pesinnöissäkin haaste erityisesti, jos kevät tai kesä kohtaa poikkeuksellisen kylmän jakson. Nyt talvi ja kevät ovat aikaisempia ja paljon oikullisempia. Varsinainen talvi häilyy eikä kevätkään välttämättä lämpöineen, tuulinen ja sateineen etene aiemmissa rytmeissä.
Nopea ilmaston muutos vaikutuksineen ja seurauksineen voi olla fataali monille eri lajeille, muuttaville tai talvehtiville, osittaismuuttajille tai ajoittain vaeltavillekin kuten kuusitiaiselle. Muutos koskee kaikkia biotooppeja.
Kysymykset ovat aiheellisia ja relevantteja. Huolen jakaa moni. Muutokset ovat osa tärkeää kysymystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista myös koko metsäluonnon tasapainoon, ekologiseen kestävyyteen ja luonnon monimuotoisuuteen. Mitä muutokset samalla indikoivat koko ekologisesta tilanteesta.
Kuusitiaisen päälaen valkoinen laikku, leukalapun suuruus ja siipijuovat näkyvät tässä hyvin.
Melkein jokaiselle on selvää, että ilmastonmuutoksella on suuri, vaikea, pitkäaikainen ja korjaamattomana fataali vaikutus planeetallemme. Yhtä selvää on, että muutoksen analysoiminen ja pitkäjänteisten, aitojen ratkaisujen löytäminen ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ovat välttämätömiä koko maapallon elollisen luonnon kannalta. Samalla on hyvin tärkeää ymmärtää kuinka tärkeää kaikkinainen seuranta- ja ekologinen tutkimus onkaan. Ja tutkimustiedon pitää vaikuttaa mahdollisimman nopeasti korjaaviin päätöksiin ja niiden toteuttamiseen sekä korjausvaikutusten todelliseen saavuttamiseen.
Metsiin liittyvät ekologiset kysymykset ovat aivan keskeisiä. Meillä Suomessa niiden pitäisi olla kaikkinaisen hyvinvointimme tärkeimpiä kysymyksiä. Siksi tämänhetkinen suomalainen metsäkeskustelu ja esimerkiksi vanhojen metsien suojelua koskevat päätökset ovat hämmentävän vaatimattomia ja puutteellisia ja tutkimustietoakin sivuuttavia – kaikkien yhteiseksi tappioksemme.
Ps. Kurjet ovat olleet jo viikkoja eteläsuomalaisilla reviireillään. Toissapäivänä, sään kirkastuessa ja lämmetessä, kuului kurkia taivaalta muuttoparvina. Jos sää toteutuu ennustettuna, voi kurkia olla tänään ja lähipäivinä liikkeellä suurina parvina, matkalla pohjoiseen Suomeen.