Juuri kulunut 365 päivän ajanjakso eli 22.4.2024–21.4.2025 on ollut Helsingissä ennätyslämmin. Ei siis tietenkään jokainen tuon ajanjakson päivä, vaan päivien keskiarvo. Tuon 365 päivän keskimääräinen lämpötila on ollut 8,81 astetta. Näin lämmintä vuoden ajanjaksoa ei Helsingissä ole koskaan aiemmin mitattu, jos kaikki mahdolliset 365 päivän eli vuoden ajanjaksot otetaan huomioon. Päivän keskilämpötiloja on Helsingin Kaisaniemestä mitattu vuodesta 1882 alkaen. Juuri kulunut vuoden pituinen aika on siis lämpimin ainakin 144 vuoteen, ja todennäköisesti paljon, paljon pidempäänkin.

Tätä aikaisempi ennätyslämmin ajanjakso oli vuosina 2019-2020, tarkalleen ottaen 3.12.2019–2.12.2020. Silloin ajanjakson keskilämpötila oli 8,78 astetta.

Kuva 1. Päivittäinen keskilämpötila Helsingin Kaisaniemessä 365 päivän liukuvalla keskiarvolla mitattuna.

Uusi ennätys ei siinä mielessä tullut yllätyksenä, koska viimeisen 12 kk aikana kaikki kuukaudet ovat olleet Suomessa tavanomaista lämpimämpiä. Vuoden ajanjaksoon ei siis ole juuri erityisen kylmiä ajanjaksoja mahtunut, ja siksi poikkeamakuvassa (kuva 2) onkin suurin osa päivistä ajankohdan mediaania lämpimämpiä.

Kun päivittäisiä lämpötiloja verrataan vuosien 1991–2020 keskiarvoon, noin 73 % päivistä (268 päivää) on ollut mediaanin yläpuolella, ja vain 27 % (97 päivää) mediaanin alapuolella. Monet keskimääräistä kylmemmät päivät ovat kuitenkin olleet vain hieman keskimääräistä kylmempiä. Epätasapaino kylmien ja lämpimien päivien välillä korostuukin entisestään, kun verrataan selvästi mediaanista poikkeavia päiviä: sellaisia, jotka kuuluvat alimpaan tai ylimpään 12,5 prosenttiin lämpötilajakaumassa (kuvan 2 tummemman harmaa alue). Tältä ajanjaksolta löytyi Helsingin Kaisaniemestä vain seitsemän selvästi normaalia kylmempää päivää, mutta peräti 125 päivää, jotka kuuluivat lämpimimpään kahdeksasosaan. Toisin sanoen kolmasosa päivistä oli selvästi tavanomaista lämpimämpiä, mutta vain 2 % selvästi kylmempiä.

Kuva 2. Päivittäiset keskilämpötilat Helsingin Kaisaniemestä viimeksi kuluneen 365 vuorokauden ajalta. Punaisella on merkitty ne päivät, jotka olivat vuosien 1991–2020 mediaania lämpimämpiä, sinisellä puolestaan mediaania kylmemmät päivät. Itse mediaani on esitetty katkoviivalla. Harmaan sävyt kuvaavat eri prosenttipisteitä (ks. lukuarvot kuvan oikeassa reunassa). Ohuet viivat esittävät päivittäisiä keskilämpötilan ennätyksiä vuosilta 1882–2024, ja punaiset pisteet osoittavat ne päivät, joina ennätys on rikkoutunut.

Päivittäisiä lämpöennätyksiä eli päiviä jolloin päivän keskilämpötila on ollut vuosien 1882-2024 ennätyksen yläpuolella on esiintynyt jopa 33 eli noin 9 %. Tällaisia ennätyslämpimiä ajanjaksoja oli erityisesti touko-kesäkuun vaihteessa, syyskuussa sekä nyt maalis-huhtikuun aikana.

Vuosien 1991-2020 vuosilämpötilan keskiarvo Helsingin Kaisaniemessä on 6,47 astetta, ja vuosien 1981-2010 keskiarvo 5,89 astetta. Siten tämä viimeksi kulunut vuoden ajanjakso oli 2,34 astetta lämpimämpi kuin 1991-2020 keskimäärin, ja huimat 2,92 astetta lämpimämpi kuin vuosien 1981-2010 keskiarvo.

Teimme muutama vuosi sitten Helsingin seudun ympäristöpalveluille työn, missä arvioimme, että pääkaupunkiseudun vuosikeskilämpötila tulee nousemaan kolme astetta vuosien 1981-2010 keskiarvoon verrattuna 2060-luvun loppuun mennessä, jos päästöjen kehitys oletetaan SSP2-4.5 skenaarion mukaisesti eli ns. keskinkertaisten päästöjen mukaan. Siten juuri päättynyt vuoden ajanjakso vastaa siis todennäköisesti sitä, mitä voidaan pitää normaalina Helsingin ilmastona 2060-luvulla. On kuitenkin hyvä muistaa, että 2060-luvun ilmastossa sitten vastaava hyvin lämmin 365 päivän jakso voi taas olla 2-3 astetta kyseisen ilmaston keskilämpötilaa korkeampi.

365 päivän liukuva keskilämpötila saavutti huippunsa 21.4.2025. Viime vuonna sää alkoi lämpenemään huhtikuun loppua kohden, joten liukuva keskiarvo todennäköisesti ei nouse tällä erää korkeammalle. Lisäksi toukokuun puolivälin paikkeilla jakson lopusta alkaa hyvin lämpimiä päiviä tippumaan pois, joten todennäköisesti myös 365 päivän keskiarvo tippuu alemmaksi. Saa nähdä, milloin rikotaan ensimmäistä kertaa yhdeksän asteen raja.