Satakielet lauloivat Parikkalassa kesällä 2019 eri tavoin verrattuna kesään 1986. Äänitysten vertailu paljasti, että laulun erillisistä tavuista, joita ovat esimerkiksi kastanjettimaiset näppäilyt ja rätinä, säilyi samoina yli 40 prosenttia, mutta koiraat punoivat niistä 33 vuotta myöhemmin täysin erilaisia koosteita eli laulutyyppejä.

Abel Souriaun 21 koiraalta äänittämissä 1529 laulusta paljastui 31 laulutyyppiä ja 122 tavua. Vuonna 1986 kukin koiras lauloi Jorma Sorjosen tallenteissa 7–10 laulutyyppiä 10 minuutin kuluessa mutta vuonna 2019 vain 4–8 tyyppiä. Tavuja koirailla oli aiemmin 39–61 ja nykyään 28–51. Laulu piteni 33 vuodessa viidestä kuuteen sekuntiin. Satakielet matkivat elinpiireistä ja naaraista kilpailevia naapurikoiraita.

Lajin kanta on Parikkalassa harventunut, joten koiraat eivät enää kuule yhtä monia naapureitaan kuin ennen, mikä on voinut johtaa laulun yksipuolistumiseen ja pidentymiseen. Tutkimus julkaistiin Avian Research -tiedelehdessä maaliskuussa 2025.
Pertti Koskimies