Tämä isohangokkaan (Cerula vinula) toukka rakensi kotelokoppansa seitistä ja irrottamistaan haavan kaarnan palasista. Varsinainen koteloituminen tapahtui kotelokopan suojassa näkymättömissä. Isohangokkaan kotelokoppa on vankempi kuin millään muulla Suomessa esiintyvällä perhosella.
Hyönteisillä on lukemattomia erikoisia tapoja hämätä tai piiloutua saalistajiltaan ja loisiltaan. Keinot ovat kehittyneet evoluution myötä ja varmistavat menestymisen, kunhan elinympäristö ja sen olosuhteet eivät liiaksi muutu.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – digin ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Digitilaus sisältää
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Sami Karjalainen on hyönteisiin ja hämähäkkeihin erikoistunut, moneen kertaan palkittu tietokirjailija ja valokuvaaja. Hänen teoksiinsa kuuluvat mm. Suomen sudenkorennot, Suomen heinäsirkat ja hepokatit, Suomen leppäkertut ja Suomen hyppyhämähäkit.
Suomesta nyt löydetty Charagmus gressorius -kärsäkäs on Euroopassa rehukasveina viljeltyjen sini- ja valkolupiinin tuholainen, jolle maistuu myös Suomea valloittava myrkyllinen vieraslaji, komealupiini.
Hyönteiset ovat vaikeasti arvioitava ryhmä. Niistä kertyy vain vähän tietoa, sillä niiden havainnointi on hankalaa, ja lisäksi varsin suuri osa hyönteislajeista on harvinaisia.