Kalenterivuosi 2026 alkoi hyytävillä pakkasilla Fennoskandian pohjoisosissa. Kahden viikon pituinen jakso joulukuun 31. päivästä tammikuun 13. päivään oli monin paikoin kylmin kaksiviikkoinen tällä vuosituhannella. Esimerkiksi Sodankylän Tähtelässä 31.12–13.1. välisen ajanjakson keskilämpötila oli -28,8 astetta. Näin kylmää 14 vuorokauden ajanjaksoa ei löydy Sodankylän mittaushistoriasta tältä vuosituhannelta, vaan pitää mennä vuoteen 1999, jolloin on ollut viimeksi yhtä kylmää kahden viikon ajan (kuva 1). Ennen vuoden 1999 huippupakkasia kylmempää on ollut talvella 1986/1987.

Kuva 1. Talven kylmimmän 14 vuorokauden keskilämpötila Sodankylän Tähtelän sääasemalla. X-akseli kuvaa talvikauden päättymisvuotta, esim. talvi 2025/2026 on x-akselilla 2026. Musta viiva on 30-vuotinen liukuva keskiarvo.

Jos vertailu tehdään pelkästään saman ajankohdan vastaaviin lukemiin, tuo 31.12.2025–13.1.2026 välinen ajanjakso oli Sodankylän mittaushistorian 2. kylmin. Kylmempi vastaava ajanjakso on ollut vain vuosien 1986 ja 1987 vaihteessa (ei kuvaa). Toki tässä vertailussa ongelmallista on se, ettei talven kylmimmät pakkaset katso kalenteria, eivätkä siten osu aina samaan aikaan vuodesta.

Absoluuttisesti alimmat lämpötilat eivät olleet niin poikkeavia kuin kahden viikon ajalta laskettu keskiarvo. Alin lämpötila koko Suomessa pakkasjakson aikana oli Savukosken Tulppiossa mitattu -42,8 astetta. Edellisen kerran yhtä kylmää tai kylmempää on Suomessa ollut kaksi vuotta sitten tammikuussa 2024, jolloin Enontekiöllä mitattiin alle -44,3 asteen lämpötila.

Sodankylässä mitattiin kuitenkin 40 asteen pakkanen 9. tammikuuta 2026. Se oli vasta toinen kerta 2000-luvun puolella kun -40 astetta saavutetaan Sodankylässä. Hiukkasen kylmempää oli talvella 2017, kun asemalla elohopea painui -40,1 asteeseen.

Kylmää oli myös koko Lapin maakunnassa

Sodankylä edustaa melko hyvin Keski-Lappia, mutta entä jos vastaavan analyysin tekee koko Lapin maakunnan keskilämpötilalle? Laskin Ilmatieteenlaitoksen hila-aineistosta ensin Lapin maakunnan alueen päivittäisen keskilämpötilan 1.1.1961 alkaen, ja sen jälkeen talven kylmimmän 14 päivän keskilämpötilan vuosilta 1961–2026.

Osoittautui, että tuo alkuvuoden kahden viikon ajanjakso oli Lapissa kylmin sitten 1987! Hila-aineiston avulla laskettu Lapin maakunnan keskilämpötila tuona ajanjaksona oli -27,3 astetta. Kaikista kylmintä on ollut talvella 1966, jolloin kaksiviikkoisen ajanjakson keskilämpötila on laskenut -28,2 asteeseen. Vuoden 2026 pakkasjakso tulee siis hyvänä kolmosena.

Kuva 2. Lapin maakunnan kylmimmän 14 vuorokauden keskilämpötila talvina 1961–2026. Vuoden 1961 talvi on vain tammikuusta 1961 alkaen. Aineisto on laskettu Ilmatieteen laitoksen 10 km hila-aineistosta.

Ovatko pakkasjaksot muuttuneet lämpimämmäksi?

Vuosien 1961–2026 aikasarjaa (kuva 2) katsomalla saa helposti käsityksen, että Lapin kylmimmät pakkasjaksot ovat leudontuneet, ja vuoden 2026 tapahtuma olisi vain yksittäinen poikkeama selvästi lämpenemässä trendissä. Yli satavuotista historiaa tarkastelemalla kuvasta 1 näkee kuitenkin, että kovimmat pakkaset hieman viilenivät 1900-luvun alusta 1980-luvulle mentäessä. Sodankylän vuosien 1908–2026 aineistossa talven kahden viikon kylmimmän jakson lämpötilassa ei ole tilastollisesti merkitsevää lineaarista trendiä. Tästä huolimatta lievää lämpenemistä näyttää olevan tapahtuneen. Tämä näkyy 30-vuotisissa liukuvissa keskiarvoissa, jotka ovat aikasarjan lopussa korkeammalla kuin aiempina vuosikymmeninä.

Miksi tällaiset kylmyysjaksot eivät sitten näytä lämmenneen? Syitä voi olla monia. Kuinka suuri osa 1980-luvulta alkaneesta lämpenemistrendistä johtuu viime vuosikymmenten poikkeuksellisesta lämpimyydestä ja kuinka suuri osa puolestaan 1980-luvun epätavallisesta kylmyydestä? Kun pakkasjaksojen lämpötiloiden vuosien välinen vaihtelu on erittäin suurta, jopa 15 astetta, niin ei ole ihme, että taustalla olevaa muutosta on vaikea erottaa luonnollisen vaihtelun seasta.

Kovimmat pakkaset syntyvät inversiotilanteen kehittyessä, ja maassa täytyy olla paksu lumipeite. Kylmyys aiheutuu säteilyjäähtymisestä joten voisi ajatella että näiden olosuhteiden täyttyessä myös nykyilmastossa erittäin kovat pakkaset ovat mahdollisia, koska kylmyys syntyy ikäänkuin paikan päällä, eikä virtaa muilta alueilta. Toisaalta lisääntyneet kasvihuonekaasut kasvattavat ilmakehän takaisinsäteilyä, mikä lämmittää maanpintaa myös kuivalla ja pilvettömällä säällä. Tämä todennäköisesti heikentää kaikkein ankarimpien pakkasten esiintymistä pitkällä aikavälillä, vaikka yksittäisten kylmyysjaksojen kohdalla vaikutus voi jäädä luonnollisen vaihtelun varjoon.

Tammikuun vähäisestä lämpenemisestä kirjoitin aiemmin jo blogikirjoituksen, eikä tämä vuoden tammikuu tuo varsinaisesti muutosta tilanteeseen. Lappiin on tulossa jopa 2000-luvun kylmin tammikuu.

Tilaa Suomen Luonto!

Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!

Tilaa nyt!