Muuttolintukalenteri: Laulujoutsen tuo kevätauringon tullessaan
Laulujoutsenet saapuvat keväällä sen verran äänekkäästi, että se kyllä huomataan. Kuva: Jukka Kangas / Vastavalo
Lumenvalkeat laulujoutsenet saapuvat Suomeen kevättä toitottaen. Ne palaavat sitä mukaa, kun talvi antaa periksi. Ensimmäiset kerääntyvät jokisuiden sulapaikoille, seuraavat pääsevät asettumaan pelloille avautuneille pälville etsimään syötävää.
Linnun nimestä huolimatta sen ääni ei kuulu sulosointuisimpiin. Pitkän talven jälkeen kansallislintumme tuttu törähtely saa kuitenkin ilon läikähtämään kuulijansa sisuksissa.
Osuvammin nimi voisi kertoa siitä, ettei joutsen säästele säveliään. Jo kaukaa voi kuulla, että luvassa on pian näyttävä ylilento. Kun linnut laskeutuvat, mekastus jatkuu pariskuntien kesken nyökkäysten ja siipien lekutuksen säestyksellä.
Kuuntele: Laulujoutsenen
Laulujoutsen muuttaa päiväsaikaan
Laulujoutsen taittaa matkaa etupäässä päiväsaikaan ja tuo vertauskuvallisesti kevätauringon tullessaan. Kevätmuuton huippu osuu nimittäin tyypillisesti kevätpäiväntasauksen kieppeille maalis–huhtikuulle. Tarkemman ajoituksen määräävät säät.
Hangon lintuasemalla kerätyn havaintoaineiston perusteella tiedetään, että laulujoutsenten saapuminen on aikaistunut keskimäärin kahdella viikolla verrattuna 1980–1990-lukuihin. Ilmastonmuutoksen takia talvet ovat lyhentyneet, ja joutsenet ovat tarttuneet tilaisuuteen. Ne sietävät hyvin takatalvia ja lumipyryjä, kunhan vain sulana pysyviä matalikoita löytyy. Pitkillä kauloillaan ne kurkottavat pohjasta vesikasveja sekä pieniä selkärangattomia eläimiä, ja valkoinen pyrstön töpö keikahtaa kohti taivasta.
Laulujoutsenen muuttomatka ei ole pitkä. Linnut ovat talvehtineet Itämeren eteläosissa tai Pohjanmerellä. Kaikki eivät lähteneet pois ensinkään, vaan joka talvi osa jää sinnittelemään sulapaikoille aina Lappia myöten. Mitä leudompana talvi pysyy, sitä useampi joutsen jättää muuttomatkan väliin.
Laulujoutsenet palaavat tutuille pesäpaikoille
Muuttokaudella laulujoutsenet saattavat kerääntyä lepäilemään suuriin parviin. Matkaa ne kuitenkin taittavat pienemmissä porukoissa, ja yhteen auraan mahtuu pari–kolmekymmentä lintua. Esimerkiksi kurkien lentueet voivat olla moninkertaisia niihin verrattuna.
Tunnista: Laulujoutsen vai kyhmyjoutsen?
Toisinaan levähdyspaikkojen tungoksessa saattaa syntyä pientä (joskin äänekästä) suukopua. Linnut ovat kuitenkin huomattavan säyseitä siihen nähden, miten vimmaisia reviirin puolustajia niistä sukeutuu, kun pesimäaika toden teolla alkaa. Silloin kyytiä saavat niin lajitoverit kuin muutkin mahdolliset reviirikilpailijat: kyhmyjoutsenet ja hanhet.
Laulujoutsenet palaavat pesimään vanhoille reviireilleen rehevän suojaisille lahdille ja lammille. Ne alkavat kohentaa vanhaa, vesirajaan rakentamaansa pesää, ja kasata siihen uusia vesikasveja.
Runsastumisensa ansiosta laulujoutsenet ovat päätyneet etsimään uudenlaisia reviirejä. Niitä tavataankin nykyisin jopa merenlahdilta, jotka aiemmin miellettiin kyhmyjoutsenen valtakunnaksi.
Kirja, joka pelasti laulujoutsenen
Tilaa Suomen Luonto
Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!
Alk. 3 numeroa 23,40 €.