Sain vinkin hyvästä karpalosuosta, joten sinne kevätkarpaloita poimimaan! Suo on kuulemma yleensä niin pehmyt, että on hankala päästä sinne ja kulkea, mutta vielä oli routaa sammaleen alla niin, että olikin helppo päästä sinne ja liikkua suolla. Paljon oli muidenkin jälkiä suon reunoilla. Sain valikoiden keräten parhaimpia karpaloita kaikessa rauhassa hitaasti pienet sankoni täyteen. Osa karpaloista oli mennyt jo huonoksi. Vielä sinne jäikin poimittavaa ja kurjille syötävää. Kuuntelin lokkien elämää kauempana suolalammilla. Kulorastas ja töyhtötiainenkin lauloivat välillä. Metsäviklo nousi lammelta lentoon ti-tittäen. Ilo oli käydä kevätsuolla.