Useimmat ovat nähneet ikonisen kuvan: sinisenä siintävä maapallo leijuu avaruuden pimeydessä, etualalla piirtyy kuun harmaa, eloton pinta. Kuva tunnetaan nimellä Earthrise, maannousu, ja sen ottivat Apollo 8 -avaruuslennon astronautit vuonna 1968.

maapallo avaruudesta
Maapallo kuvattuna avaruudesta Apollo 8 -avaruuslennolta vuonna 1968. Kuva: Nasa / William Anders

Huhtikuussa 2026 seurasin tiiviisti Artemis 2 -avaruuslentoa, jonka astronautit kävivät kauempana kuin kukaan ihminen aikaisemmin. He lähettivät lennolta parin maannousu-kuvalle, maanlaskun. Planeetta on kuvattu eri suunnasta ja siitä näkyy vain kapea sirppi.

Tälläkin kertaa pimeä avaruus ja kuun karhea pinta luovat sille voimakkaan kontrastin.

Kuva Maasta Artemis 2 -avaruuslennolta vuonna 2026. Kuva: Nasa

Maannousu-valokuvaa pidetään yhtenä maailman tunnetuimmista – ja yhtenä alkusysäyksenä kansainväliselle ympäristönsuojeluliikkeelle. Siihen tiivistyy Maan ainutlaatuisuus ja hauraus. Se pyyhkii pois kansallisvaltioiden rajat, muistuttaa, että meillä on yksi yhteinen koti.

Lähes 60 vuotta myöhemmin avaruudesta käsin otettu kuva hätkähdyttää vähemmän. Lukemattomat satelliitit kuvaavat planeettaamme jatkuvasti. Kuvat kertovat karusti ihmisen aikaansaamista muutoksista, kuten napajäiden kutistumisesta ja lisääntyneestä aavikoitumisesta. Olemme muuttaneet ainoata kotiplaneettaamme niin paljon, että sen voi nähdä avaruudesta asti. Sen tajuaminen tuntuu hurjalta, kun pohjoinen pallonpuolisko siirtyy kesään, joka toden­näköisesti taas kerran rikkoo lämpöennätyksiä.

Silti tuore maanlaskukuva herätti minussa toivoa. Siitä teki erilaisen se, että se oli ihmisen ottama: joku kameran takana oli valinnut, mitä halusi näyttää. Ja hänet oli lähettänyt kauas Kuun pimeälle puolelle ihmisten luovuus, taito, kekseliäisyys ja sinnikkyys.

Ehkä juuri tästä syystä liitän avaruuslentoihin voimakasta optimismia. Ne muistuttavat paitsi ihmis­lajimme tuhovoimasta, myös kyvystämme toimia yhdessä ja ratkaista mahdottomilta näyttäviä ongelmia.

Ehkä, kun matkustamme pois siniseltä planeetaltamme, matkustamme todellisuudessa sitä kohti: kohti ymmärrystä ja kykyä säilyttää se, mitä meillä on, koska olemme pystyneet katsomaan sitä etäältä.

avaruusKolumniMaapallo

Tilaa Suomen Luonto

Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!

Alk. 3 numeroa 23,40 €.