Hiilinielujen romahdus on noussut Suomen ilmastotavoitteiden ongelmakohdaksi. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkimuksen mukaan Suomi pääsisi EU:ssa sovittuun hiilinielutavoitteeseen, jos metsänomistajille alettaisiin maksaa hiilensidonnasta riittävän suurta korvausta.

Korvaus kannustaisi metsänomistajia pidentämään metsien kiertoaikoja ja keventämään harvennuksia, mikä kasvattaisi metsien nielua ja hiilivarastoja.

Korvaus on tavallaan vuokraa, joka maksetaan maanomistajalle hiilivaraston ylläpidosta. Laskelmien mukaan tavoitenielu saavutettaisiin, kun korvaus perustuisi hiilidioksiditonnin 15 euron arvoon ja siinä olisivat mukana Suomen kaikki talousmetsät.

Järjestelmän soveltaminen voitaisiin aloittaa vapaaehtoisella kokeilulla, ja laajentaa se myöhemmin koskemaan kaikkia metsänomistajia.

Luken erikoistutkija Aapo Rautiaisen mukaan hiilikorvauksilla pystyttäisiin kasvattamaan hiilinieluja merkittävästi. Nielun kasvu olisi mallinnuksen mukaan riippuvainen korvausten suuruudesta.

”Se on sitten erillinen yhteiskunnallinen keskustelu, miten vahvasti olemme valmiit tukemaan hiilen varastointia metsiin ja miten suuret sivuvaikutukset olemme valmiit hyväksymään muualle talouteen”, Rautiainen sanoo.

Hiilikorvausten huono puoli olisi se, että ne saattaisivat aiheuttaa jonkin verran hiilivuotoa eli siirtää hakkuita ulkomaille.

Hiilikorvaus maksettaisiin metsänomistajalle puuston hiilimäärän perusteella. Toinen vaihtoehto olisi maksaa hiilensidontakorvaus vain normaalin metsätalouden ylittävältä osalta, jolloin summa jäisi pienemmäksi. Korvaukset voitaisiin maksaa esimerkiksi vuosittain tai viiden vuoden välein.

Rautiaisen mukaan hiilikorvaukset lisäisivät metsänomistajien tuloja, kun he saisivat rahaa sekä puun myynnistä että hiilivarastojen ylläpidosta.

Suomen metsien ja maatalouden nielun pitäisi EU-tavoitteiden mukaan olla 18 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Käytännössä nielua pitäisi kasvattaa kuitenkin 28 miljoonaa tonnia, koska metsien nielu on ollut viime vuosina nollan paikkeilla ja maatalouden nielu noin 10 miljoonaa tonnia miinuksella.

Tutkija Aino Assmuth Lukesta sanoo, että jos järjestelmä haluttaisiin nopeasti käyttöön, ainakin aluksi valtion täytyisi olla korvausten maksaja.

”Myöhemmin myös yksityistä rahoitusta olisi tärkeää saada mukaan”, hän toteaa.

Korvauskustannukset olisivat laskelmien mukaan alkuvaiheessa satoja miljoonia euroja vuodessa ja myöhemmin, metsien hiilivarastojen kasvaessa, summa nousisi miljardiluokkaan. Hakkuumäärien pieneneminen vähentäisi metsäteollisuuden toimitusketjun työpaikkoja, mikä myös vaikuttaisi kansantalouteen.

Toisaalta ilmastonmuutos ja sen torjunta aiheuttavat väistämättä kuluja, myös ilmastotoimien tekemättä jättäminen maksaa.

”Jos lähdemme siitä, että ilmastotavoitteisiin pitää päästä, kaikki muutkin toimet maksavat”, Rautiainen muistuttaa.
Esimerkiksi viime vuosina esillä ollut hiilen tekninen talteenotto voisi Rautiaisen mukaan maksaa hiilikorvauksia enemmän. Myös nieluyksiköiden ostaminen muilta mailta maksaisi, eikä niillä edes toistaiseksi ole markkinoita.

Mallinnus hiilikorvausten vaikutuksista nieluun perustuu Luken ja Syken aikaisempaan tutkimukseen, mutta sitä on nyt päivitetty.

Tutkijat ovat myös vastikään selvittäneet, miten hiilikorvaukset vaikuttaisivat luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöjen ravinnekuormitukseen. Mallinnuksen mukaan kiertoaikojen pidentäminen ja harvennusten keventäminen lisäisivät lahopuun, järeiden ja vanhojen puiden sekä lehtipuiden määrää.

”Parannukset ovat aika maltillisia. Eli tämä ei ole sellainen asia, jolla Suomen metsien monimuotoisuuden köyhtyminen ratkaistaan”, Assmuth sanoo.

Aluksi hakkuumäärien pieneneminen vähentäisi ravinnekuormitusta vesistöihin. Pidemmällä aikavälillä hiilikorvaukset lisäisivät typen ja fosforin valumia, koska karttuva puusto voimistaisi turvemailla haihduntaa, mikä kuivattaisi turvetta. Se lisäisi turpeen hajoamista ja sitä kautta ravinteiden vapautumista vesistöihin.

Tilaa Suomen Luonto

Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!

Alk. 3 numeroa 23,40 €.

Tilaa nyt!