Suomen ympäristökeskus on selvittänyt meren pohjaa peittävän hötön vaikutusta Itämeren avainlajin, rakkohaurun, tilaan. Höttö on sekoitus rihmaleviä ja maalta mereen valunutta sedimenttiä.

Tutkimuksessa käytettiin yli 50 000 matalan veden havaintopisteeltä kerättyä aineistoa. Pahin höttö peitti merenpohjaa Saaristomerellä ja Suomenlahdella, vähiten sitä löytyi Suomen rannikon pohjoisosista. Höttöä esiintyy etenkin paikoissa, jossa vesi on sameaa. Vain 4,8 prosentissa tutkituista alueista ei löytynyt lainkaan höttöä. Tällaisia paikkoja on ulkosaaristossa, jossa vesi on liikkeessä.

Tutkimuksen mukaan rakkohaurun määrä tuplaantui, kun höttö ei peittänyt sitä. Rakkohauru tarvitsee kasvaakseen puhdasta kalliopohjaa ja höttö haittaa myös levän valonsaantia. Hötön määrän selvittäminen edesauttaa ennallistamistoimien suuntaamisessa oikeisiin kohteisiin.

ennallistaminenItämerirakkohaururihmalevätSaaristomerisedimenttisuomen ympäristökeskusSuomenlahti

Tilaa Suomen Luonto

Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!

Alk. 3 numeroa 23,40 €.