Tänä kesänä helteiden sijaan kaikista äärimmäisimmät säätilanteet ovat liittyneet rankkasateisiin. Rankkasateet ovat aiheuttaneet tulvimista ja mm. siltojen sortumista ympäri Suomea. Yksi tällainen rankkasadetilanne esiintyi viimeksi viime viikolla Seinäjoella, ja samaan säätilanteeseen liittyviä hulevesitulvia havaittiin mm. Tampereella josta yläkuva on otettu.

Vahinkoa aiheuttavissa rankkasadetilanteissa sademäärät kohoavat helposti kymmeniin millimetreihin. Ilmatieteen laitoksen alin (keltainen) varoitusraja on tunnin sademäärälle 20 millimetriä ja vuorokauden sademäärälle 50 millimetriä. Seinäjoen Pelmaalla satoi sunnuntaina 16.8. tunnin aikana parhaimmillaan 68,6 millimetriä ja vuorokauden kokonaissademäärä oli 107,7 millimetriä. Seinäjoen sadetapaus olisi siis oikeuttanut jopa punaisen tason varoitukseen. Seinäjoen lisäksi 100 millimetrin vuorokausisademäärä havaittiin myös 18.7.2026 Multialla.

Mutta miten poikkeuksellisia yli 100 mm vuorokausisateet ovat?

Kysymystä voi lähestyä kahdesta näkökulmasta: 1) miten harvinaista on että samalla paikkakunnalla havaitaan 100 millimetrin sademäärä, ja 2) miten harvinaista on että jossain päin Suomea havaitaan 100 millimetrin sademäärä.

Ilmasto-oppaan sateiden toistuvuustaulukot tarjoavat vastauksen ensimmäiseen kysymykseen. Jos taulukosta valitaan ajaksi 1 vuorokausi, niin nähdään että kaikilla taulukon asemilla 100 vuoden toistuvuustason keskiarvo on alle 100 mm. Esimerkiksi Kauhavan lentokentällä 100 vuoden toistuvuustaso on 84 millimetriä ja 500 vuoden toistuvuustaso 114 millimetriä. Koska Seinäjoki on melko lähellä Kauhavaa ja alueet ovat todennäköisesti melko samankaltaisia rankkasadeilmastoltaan, voidaan arvioida että Seinäjoen viimeviikkoinen rankkasadetapaus on siis toistuvuudeltaan 100 ja 500 vuoden välissä. Toisin sanottuna, ihminen kokee 100 millimetrin vuorokausisateen korkeintaan vain kerran eläessään, jos silloinkaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että yli 100 mm sateiden harvinaisuuden takia niiden toistuvuustason määrittäminen on melko epävarmaa.

Tilanne on kuitenkin eri, jos katsotaan koko Suomea. Ilmatieteen laitoksella on viime vuosina digitoitu hurja määrä sadehavaintoja, ja päivittäisiä sademääriä on saatavilla jo yli sadalta vuodelta (joskin asemien kattavuus on vaihdellut eikä ihan kaikkia havaintoja ole vielä digitoitu). Tätä aineistoa olen hyödyntänyt alla olevassa kuvassa, missä näkyy punaisella käyrällä vuoden 2026 päivittäinen ylin sademäärä jossain päin Suomea sekä taustalla historiallinen “klimatologia” vuosien 1900–2025 ajalta.

Kuvasta näkyy että tänä kesänä on kahtena päivänä päästy yli 100 mm vuorokausisademääriin: 18.7.2026 Multian Karhilassa (114,2 mm) ja 16.8.2026 Seinäjoen Pelmaalla (107,7 mm). Nämä lukemat olivat myös kyseisten päivämäärien sade-ennätyksiä. Myös tämän vuoden helmikuun lopulla oli vuorokausi jolloin satoi runsaasti (yli 25 mm), ja tämä lukema oli kyseisen päivän ennätys. Päivittäinen ”sademäärävuorokausi” on 06-06 UTC.

Kuvan 1 katkoviivasta voi nähdä miten yli 100 mm päivät ovat historiallisesti Suomessa esiintyneet kesäkuun lopun ja elokuun puolivälin välissä, siis juurikin keskikesällä. Suomen vuorokausisateen ennätys, 198,4 mm Espoon Lahnuksessa 21.7.1944, osuu juuri keskelle graafin “huippua”. Kuvasta selviää myös, että 16.8.2026 mitattu 107,7 mm kertymä Seinäjoella oli siis mittaushistorian myöhäisin yli 100 mm vuorokausisade.

Kuva 1. Vuorokauden suurin sademäärä Suomessa vuonna 2026 (punainen viiva). Taustalla harmaan sävyillä ja katkoviivalla on kuvattu vuosien 1900–2025 klimatologia ja ennätykset.

Yli 100 mm:n vuorokausisateita, eli päiviä, jolloin jossain päin Suomea on mitattu vähintään 100 mm sadetta, on vuosilta 1910–2026 yhteensä 23. Aineistossa on 117 vuotta, joten karkeasti arvioiden vähintään 100 mm:n vuorokausisateita esiintyy Suomessa jossain päin noin joka viides vuosi. Jätin vuodet 1900–1909 tarkastelun ulkopuolelle havaintojen vähäisyyden vuoksi. Tällä tavalla tarkasteltuna yli 100 mm:n vuorokausisade ei siis ole Suomessa mitenkään poikkeuksellinen ilmiö, ei edes erityisen harvinainen.

Kuitenkin sellaisia vuosia (tai kesiä), jolloin 100 mm:n sateita on useampana kuin yhtenä päivänä, on aineistossa vain neljä: vuodet 2026, 2018, 2011 ja 2004. Siinä mielessä kuluva kesä on ollut poikkeuksellinen, koska yli 100 mm:n päiviä on ollut kaksi.

Kuvassa 2 näkyy vielä mille vuosikymmenille havaitut 23 eri 100 millimetrin sadepäivää jakautuvat. Kuluvalla vuosikymmenellä (2020–2026) tapauksia on jo ollut kolme, ja viime vuosikymmenellä (2010–2019) niitä oli viisi. 17 vuoden aikana yli 100 mm:n sadetapauksia on siis ollut 8, eli lähes joka toinen vuosi! Tässä on tärkeä ero siihen, että jollakin tietyllä paikkakunnalla 100 mm:n vuorokausisademäärä toistuu vain kerran sadassa vuodessa tai vielä harvemmin. Koko Suomen alueella tarkasteltuna vähintään 100 mm:n vuorokausisateita havaitaan kuitenkin käytännössä noin joka toinen vuosi.

Graafista on nähtävissä lievää nousua tapausten määrässä, mikä olisi tietysti sopusoinnussa ilmastonmuutoksen kanssa. Toisaalta Ilmatieteen laitoksen asemaverkosto eli asemien määrä ja niiden sijainti on jonkin verran muuttunut tuona aikana, joten aineisto ei ole täysin homogeeninen. Lisäksi kauempaa historiasta kaikkia sadetapauksia ei ole vielä digitoitu. Osa kuvassa näkyvästä trendistä voi siis johtua ei-ilmastollisista tekijöistä.

Kuva 2. Yli 100 millimetrin sademäärätapausten lukumäärä eri vuosikymmeninä Suomen säähavaintoasemilla.

Ilmaston lämpenemisen myötä potentiaali yli 100 mm rankkasadepäiville tulee kuitenkin lisääntymään. Varsin tuore tutkimus aiheesta kertoo että kaikista voimakkaimpien sateiden (yli 20 mm tunnissa) lukumäärä Suomessa tulisi noin kaksinkertaistumaan RCP4.5 skenaarion mukaan vuosisadan loppuun mennessä. Ja jos lämpeneminen on sitäkin voimakkaampaa, sateiden moninkertaistuminen on suurempaa.

Tilaa Suomen Luonto

Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!

Alk. 3 numeroa 23,40 €.

Tilaa nyt!