Viheriöivän oraspellon keskellä on mullospläntti ja keppi, jossa liehuu muovinriekale. Töyhtöhyyppä hautoo pesällään Helsingin yliopiston Viikin koetilalla. Toinenkin pesä on merkitty.

Töyhtöhyypät pesivät usein keskellä viljelyksiä, samoin kuovit. Siksi ne ovat alttiita pesien tuhoutumiselle toukotöiden aikaan. Ystävällismieliset viljelijät voivat auttaa merkkaamalla pesät ja jättämällä ympärille pienen suojakaistan.

Joskus varikset keksivät merkityt pesät. Muille peltolinnuille tämä voi olla ongelma, mutta ei töyhtöhyypille, sillä niillä on tehokas ilmapuolustus. Pellolla tepastelevat puolisot ovat valppaina. Heti kun varis ilmaantuu lähistölle, hyyppähornet tai useampikin syöksyy ilmatilan rikkojan kimppuun ja ohjaa kohteen päättäväisesti kauemmas. Samalla hyypät suojelevat naapureinakin pesiviä muita peltolintuja.

Sain omakohtaista oppia varisten kekseliäisyydestä nuoruudessani 1960-luvun lopulla, kun olin muutaman luontoharrastajan porukassa Utsjoella etsimässä suolta linnunpesiä tohtori Olavi Hildénille, joka teki siellä linnustotutkimuksia. Löytyneet pesät merkittiin viereiseen varpuun tai puuhun värikkäällä nauhalla. Kävi siten ilmi, että varikset alkoivat hoksata nauhojen merkityksen. Hildén antoi sitten meille tiukat määräykset pesien merkinnästä: noin kymmenen metriä tiettyyn, aina samaan kompassisuuntaan.

pesien merkintätöyhtöhyyppä

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.