Karhu seisoo kahdella jalalla ja näyttää aika tuimalta – ja varsinaiselta lihaskimpulta. Nyt karhun turkin alle pääsee kurkistamaan eläinten anatomiaa esittelevässä näyttelyssä Eläinten Body Worlds Tiedekeskus Heurekassa.

Näyttely koostuu yli sadasta aidosta plastinoidusta eläimestä ja eläimen osasta, ja pääosassa ovat nisäkkäät. Plastinoinnissa ruumiin nesteet ja rasvat korvataan nestemäisillä muoveilla, mikä pysäyttää ruumiin hajoamisen ja näytteistä tulee kiinteitä, kestäviä ja hajuttomia. Menetelmän on keksinyt saksalainen lääketieteen tohtori Gunther von Hagens. Esillä olevat eläimet on saatu lahjoituksina eri yliopistojen eläinlääketieteellisten ohjelmien kautta sekä eläintarhoilta ja eläinjärjestöiltä.

Samassa näyttelysalissa toisiaan katsevat nisäkäsmaailman jättiläiset, norsu ja kirahvi. Näyttelyn kuraattori Angelina Whalley kertoo, että Samba-norsun plastinointiin kului 64 000 työtuntia ja 30 hengen tiimi teki sitä miltei kolme vuotta. Samban plastinointiin kului neljä tonnia silikonia ja 40000 litraa asetonia.

Samba-norsun plastinaatti on 3,5 metriä korkea ja kuusi metriä pitkä. Kuva: Johanna Mehtola

Noin kolme tonnia painavan norsun elimetkin ovat järeää tekoa. Norsun aivot painavat viisi kiloa ja sydän 15–25 kiloa. Ja yksistään norsun yli metrin pituisessa kärsässä lihakset ovat kietoutuneet noin 40000 lihassyykimpuksi, jotka takaavat kärsän joustavuuden. Sillä eläin saakin napsia puista lehtiä ja oksia oikein urakalla, jotta noin 200 kilon päivittäin kasvisruoka-annos on koossa.

Kirahvi muistuttaa jossakin määrin ihmistä. Meillä kummallakin on nimittäin seitsemän niskanikamaa, vaikka kirahvi yltääkin omillaan katselemaan maailmaa hieman korkeammalta, noin kuudesta metristä. Von Hagens huomasi kirahvin plastinoinnin yhteydessä, että eläimen nahan alapinnassa on tummien läiskien kohdalla enemmän verisuonia kuin vaaleakarvaisissa kohdissa. Sitä ei oltu aiemmin pystytty esittämään yhtä selkeästi.

Näyttelyn suomalaisena asiantuntijana on toiminut tutkija Henry Pihlström Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

”Näyttely tarjoaa hienon mahdollisuuden tutustua eläinten anatomiaan. Samalla näkee, kuinka erilaisia eläimet ovat – ja toisaalta samanlaisia”, Pihlström sanoo ja viittaa vuorigorillaan ja ihmiseen, jotka ovat näyttelyssä samassa osiossa. ”Kannattaa tosin kiinnittää huomiota niiden sukupuolielimiin. Niissä on huomattava ero.”

No, se on totta.

Vuorigorillassa on jotakin tuttua. Kuva: Johanna Mehtola

Eläinten Body Worlds näyttelyyn voi tutustua 29.10. saakka. Samalla reissulla kannattaa katsoa myös planetaarioelokuvat Pandat, Yöperhosten salattu maailma ja Maasta maailmankaikkeuteen sekä tutustua uusiin työpajoihin. Lue lisää: www.heureka.fi, www.animalinsideout.com, www.bodyworlds.com.