Minulla on rivitalon pikku pihassani puumainen kataja, jonka toin pienenä taimena mummulasta Heinolan Lusista (mistä puumaiset katajat muistan jo lapsuudestani). Katajan kaverina kasvaa sireeni, jonka senkin toin mummulasta. Ne ovat kuin sulhanen ja morsian. Sireeni lähenteli katajaa niin rehevästi, että viime kesänä sahasin siitä puolet pois. Nyt maaliskuussa ne odottavat kevään etenemistä yhdessä katon takaa kurkottavien koivujen kanssa. Huomaa myös kuunsirppi taivaalla katajan kärjen oik. puolella. Vanha sanonta "joka kuusen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa" on kääntynyt pihassani päinvastaiseksi, esim. joka katajaan kapuaa, se kuuseen kupsahtaa. Pihani puiden alla viihtyy myös mustarastas.