Oli aikainen aamu, lätäköt ohuessa jääriitteessä ja lumikiteitä puiden oksilla. Aurinko kuitenkin lämmitti ja valaisi keväisesti. Synkän kuusikon siimeksessä, ihan polun vieressä, huomasin hohtavan vihreitä torvijäkäliä. Makron läpi katsoessa näkymä oli kuin satukirjasta, jäätyneen sulamisveden kuorruttaessa torvia ja kaiken hohtaessa vihreänä. Kuusikko suodatti terävimmän valon, joten pehmeys toi lisäsäväyksen. Siksi tätä kuvaa ei tarvinnut käsitellä mitenkään, oli suoraan valmis kamerasta ladataessa. Pieni voi olla niin kaunista.