AUTOLIITTO kritisoi elokuussa hallitusta siitä, että se oli hyväksynyt ”hurjat” ja liian suuret päästövähennystavoitteet Suomelle vuodelle 2030. Autotkin sisältävällä ei-päästökauppasektorilla kasvihuonekaasujen vähennystavoite on 39 prosenttia. Se näyttää Autoliiton kannanottoa lukevalle suurelta, sillä muutokseen tuntuu jäävän kovin vähän aikaa.

Todellisuudessa aikaa on neljännesvuosisata. Autoliitolta jää kertomatta, että tavoitteen lähtötaso on vuodessa 2005. Tavoitteesta onkin suuri osa jo saavutettu.

Kovin penseästi liitto suhtautuu teknologiaan, sillä sen mukaan ”meillä [Suomessa] uusien käyttövoimien käyttöönotto on kalleinta ja hankalinta”. Keskittyykö alan suurin etujärjestö muutoksen jarrutteluun?

Jarruttajia on myös maataloudessa, joka niin ikään kuuluu ei-päästökauppasektoriin. Sen päästöjen vähenemä on pilattu raivaamalla reilussa kymmenessä vuodessa vajaat 40 000 hehtaaria turvepeltoja. Vaikutus vastaa Luonnonvarakeskuksen professori Kristiina Reginan mukaan noin miljoonan hiilidioksiditonnin vuosipäästöjä eli samaa kuin usean sadan tuhannen tavanomaisen henkilöauton lisäys.

 
NORJASSA ”uusien käyttövoimien käyttöönotto” ei tunnu olevan lainkaan hankalaa. Sähköautoja on Norjassa jo peräti 180 000, kun 55 000 lataushybridiä lasketaan mukaan.

Rekisteröinneistä täyssähköautojen osuus on ollut Norjassa tänä vuonna peräti 19 ja lataushybridien 17 prosenttia. Suomessa täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä on ollut samana aikana 0,4 ja lataushybridien 1,7 prosenttia.

Siten Norjassa yli kolmannes uusista autoista on sähköautoja, Suomessa viideskymmenesosa. Kun nyt rekisteröitävät autot ovat käytössä vielä 2030, Norja rakentaa hienosti tulevaisuuttaan. Norjassa autoilijoiden etujärjestöt ovat muutoksessa mukana. Ja valtio, joka järjesti jo vuosia sitten sähköautojen hankinnalle verotuen. Se on iso ratkaisu, mutta ehkä edelläkävijyyttä ei saa ilmaiseksi. Kenties naapurissa koetaan, että edelläkävijyys on yhteiskunnan yksi käyttövoima.

 
RUOTSI julkisti syyskuun alussa ison lisäsatsauksen ilmastotyöhön. Lisärahaa on 300 miljoonaa jo ensi vuodelle. Aurinkosähkön tuki nousee 50 miljoonaan euroon 2018 ja edelleen sataan miljoonaan vuonna 2020. Sähköautojen latauspisteitä tuetaan (myös kotilatauksia) 15 miljoonalla eurolla vuodessa.

Ruotsin nollapäästöajoneuvojen tuki laajenee. Ensi vuonna sähköpyörän tai sähkömopon ostaja saa neljänneksen hinnasta valtiolta ja enimmillään noin tuhat euroa ostokseensa. Vuonna 2018 tukea on tarjolla 35 miljoonaa euroa.

Suomen hallitus päätti puoliväliriihessä sijoittaa energia- ja ilmastostrategian uusiin tavoitteisiin 2018–2021 vuosittain 25 miljoonan euroa, johon esimerkiksi liikenteen toimet on sovitettava. Ensi vuoden budjettiesityksessä tämä nostettiin 48 miljoonaan. Silti Ruotsi ajaa jo sähköpyörätuella ja latauspistetuella Suomen hallituksen koko uuden panostuksen ohi.

Muutenkin Suomi hidastelee ei-päästökauppasektorin toimissa. Ruotsi on jo minimoinut lämmitysöljyn käytön. Suomessa öljylämmitys vähenee, mutta on hallituksen mukaan voimissaan vielä 2030.