Kaivinkoneen valtava kauha rouhaisee 1950-luvulla valmistuneen kerrostalon seinää. Suuren pölypilven sisältä kuuluu tiilien kilahtelua, lasin helähdyksiä ja taipuvan puun parkaisu. Kaikki tämä päätyy kaatopaikalle ja parhaimmillaankin tienpohjaksi tai energiaksi. Moni osa olisi hyödynnettävissä uudelleen sellaisenaan tai uuden tuotteen materiaalina.

”Rakentamisessa jätteiden hyötykäyttö on vielä vähäistä”, huokaa Tampereen yliopistossa rakennuskannan sisältämistä resursseista väitellyt arkkitehti Satu Huuhka. Hän kuitenkin uskoo rakenneosien ja materiaalien kierrättämisen väistämättä lisääntyvän rakennusalallakin maapallon luonnonvarojen ehtyessä.

Suomessa rakennus- ja purkujätteen osuus on yhä neljännes kaikesta tuotetusta jätteestä, vaikka rakennusjätteiden massasta 60 prosenttia hyödynnetään jo. Purkujäte saa käyttöä lähinnä energiantuotannossa ja maantäytöissä kuten betonimurskana teiden pohjissa.

”Onko maantäyttö kierrätystä vai jätteiden välivarastointia?” kysyy Huuhka.

EU:n jätedirektiivi edellyttää, että jäsenmaissa kierrätetään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteistä vuoteen 2020 mennessä.

Betonielementit kiertoon

Osia, kuten ovia, ikkunoita ja kiintokalusteita käytetään lähinnä pienimuotoisissa korjaushankkeissa, joissa halutaan säilyttää rakennuksen alkuperäinen ilme ja tunnelma. Osia voisi kierrättää huomattavasti reippaammallakin kädellä.

Huuhkan mielestä esimerkiksi betonielementit kannattaisi käyttää uudelleen, mikäli talo puretaan. Betonin raaka-aineena käytettävän sementin valmistus aiheuttaa viisi prosenttia ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä – vertailuksi paljon parjatun lentomatkustamisen osuus on 1,7 prosenttia.

Betonin raaka-aineena käytettävän sementin valmistus aiheuttaa viisi prosenttia ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä.

Uudelleenkäytetyn betonielementin päästöt ovat saksalaistutkimuksen mukaan vain murto-osa siitä, mitä uuden elementin tekeminen tuottaa. Purkurouheesta valmistetun uusiorunkoainebetonin päästöt ovat sitä vastoin jopa hitusen uudisbetonia suuremmat. Raaka-aineita toki säästyy.

Tyypillisessä asuinkerrostalossa on kätkettynä pari kilometriä ontelolaattoja ja yhteensä 600 erilaista elementtiä. Suomessa purkuelementtien käyttö on ollut melko vähäistä ja rajoittunut lähinnä talousrakennuksiin. Saksassa kokeiluja on jo enemmän. Piileekö parjatuissa lähiöissä aarre?

Uudisrakentamisen hiilipiikki

Uuden talon materiaalien valmistus- ja rakentamisvaihe aiheuttavat hiilipiikin eli huomattavat kertaluontoiset hiilidioksidipäästöt. Korjausrakentamisen aiheuttama hiilipiikki on paljon pienempi, sillä rakennuksen runko on jo olemassa.

Uusi passiivitalo on energiatehokas, mutta sen rakentaminen aiheuttaa isohkon hiilipiikin, jonka takia passiivitalo alittaa vanhemman ja energiatehottomamman rakennuksen kokonaispäästöissä vasta vuosikymmenten saatossa.

”Päästöjä olisi pitänyt leikata jo eilen tai viimeistään tänään. Ei vasta 2040”, napauttaa Huuhka.

Huuhka harmittelee talojen lyhyttä käyttöikää. 2000-luvulla puretuille omakotitaloille on ehtinyt kertyä keskimäärin vain 64, kerrostaloille 62, julkisille rakennuksille 41, kaupoille ja liikerakennuksille 39 ja teollisuusrakennuksille 37 ikävuotta.

Yleisimmin rakennuksia puretaan uuden tieltä – ei siksi että ne olisivat teknisesti tiensä päässä. Purkuintoon vaikuttaa rakennusten omistusmuoto – onko kyseessä oma koti vai voittoa tahkoava sijoituskohde, johon halutaan lisää tuottavia kerrosneliömetrejä.

Kiertotalous on maailmalla jo nouseva trendi. Rakentamisessa kiertotalous tarkoittaa muun muussa materiaalien ja aineiden kiertoa. Uusiutuvia luonnonvaroja käytetään kestävästi ja uusiutumattomat käytetään aina uudelleen.

Näin jätettä ei synny. Kiertotaloudessa maksimoidaan tuotteiden, komponenttien ja materiaalien kierto mahdollisimman pitkälle.

”Parhaimmillaan raaka-aineen arvo jopa kasvaa kierron aikana”, kertoo Sitran kiertotalouden johtava asiantuntija Nani Pajunen.

”Esimerkiksi Brasiliassa betonin valmistukseen käytetty hiekka loppui kesken Rion olympiakisojen rakennushankkeiden takia. Tällöin purkumurskeesta tuli arvokasta kauppatavaraa”, hän jatkaa.

Hiekan ehtyminen onkin maailmanlaajuinen pulma.

Kiertotaloudessa painopiste siirtyy materiaalien tuhlaamisesta palveluihin kuten rakennusten ylläpitoon. Sitran arvion mukaan kiertotalouteen kytkeytyvät alat, kuten kierrätys, korjaus ja huolto, työllistäisivät Suomessa 10 000–15 000 henkeä.

Suomessa vanha hirsirakentaminen edusti ekologisuutta, sillä hirret kierrätettiin ja lopulta ne ehkä lahosivat aitan osina paikalleen.

Sataprosenttisesti kierrätettävä talo

Tuleva purkaminen tulisi ottaa paremmin huomioon jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Hollannissa 2016 valmistuneen Venlon kaupungintalon osista peräti 80 prosenttia voidaan käyttää uudelleen. Talo tuottaa itse energiansa ja lisäksi sen viherseinät puhdistavat ilmaa ja vettä sekä tuottavat hyvää pienilmastoa. Kaupungintalo parantaa kaupunkilaisten lähiympäristön laatua!

Suomessa Pöyry-yhtiöllä on suunnitteluvaiheessa tehdashanke, jossa tavoitteena on tehtaan rakenteiden ja osien 100-prosenttinen kierrätettävyys.

Kun tehdasta ei enää tarvita, se voidaan purkaa joko uudeksi tehtaaksi tai materiaaleiksi muihin hankkeisiin. Tehtaan järeiden perustusten suunnittelu on ollut kehitysjohtaja Mikko Hyytisen mukaan vaikein haaste kierrätettävyysnäkökulmasta.

”Betonin lisäksi muun muussa eristeet, putket ja sähköjohtojen kuoret ovat usein hankalia kierrätettäviä”, hän luettelee.

”On hyvä, että uudisrakentamisessa otetaan huomioon kierrättäminen, mutta tämä ei poista olemassa olevien rakennusten ongelmaa: sieltä on tulossa valtavat määrät purkuainesta”, toteaa Huuhka.

”Puurakentamisbuumissakaan ei ole otettu riittävästi huomioon rakenteiden ja osien kierrätettävyyttä”, hän jatkaa.

Sekä Satu Huuhka että Mikko Hyytinen peräänkuuluttavat uusia toimintamalleja ja -tapoja rakennusalalle.

”Rohkeita pilottihankkeita tarvittaisiin Suomessakin”, toivoo Huuhka.

Niistä saataisiin arvokasta käytännön kokemusta kiertotaloudesta malliksi muille. Työvoimaa vaativa kierrättäminen on usein kalliimpaa kuin uudismateriaaleista tekeminen, ja lainsäädäntökin tuo välillä esteitä vanhan hyödyntämiselle.

”Uskon kuitenkin vahvasti kierrättämisen lisääntymiseen rakennusalalla”, visioi Hyytinen silti kokemuksen syvällä rintaäänellä.

Teksti: Pekka Hänninen

Kirjoittaja on arkkitehti ja ekorakentamisen asiantuntija. Hän on koonnut tietopankin, joka löytyy täältä: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Korjaustieto/Rakennusmateriaalien_tietopankki

Lue myös ohjeita vanhan purkajalle.