Hallusinaatioita aiheuttavat sienet kuuluivat muinaisien Etelä- ja Väli-Amerikan intiaanikulttuurien uskonnollisiin rituaaleihin. Eurooppalaiset valloittajat pitivät sienten käyttöä flirttailuna paholaisen kanssa ja kitkivät niiden käytön.
Hallusinoivaa psilosybiiniä sisältävät sienet kuten madonlakit löydettiin uudelleen, kun niiden huumekäytöstä tuli osa 1960-luvun vastakulttuuria. Vuosikymmenen lopulla päihteiden käyttöä alettiin suitsia.

”Pääkohteena oli LSD, mutta siinä sivussa kiellettiin myös psilosybiinisienten käyttö”, kertoo farmakologian dosentti Markus Storvik Itä-Suomen yliopistosta. ”Sienet painettiin marginaaliin, ja psykedeeleihin liittyvä tutkimus loppui”, Storvik sanoo.

Nyt tilanne on muuttumassa. Tällä vuosituhannella psilosybiinisienten lääkinnällistä käyttöä on alettu jälleen tutkia.

”Alustavia ja osin lupaavia tuloksia on saatu alkoholismin, sarjapäänsäryn, kuolemanpelon ja tietyntyyppisten masennusten hoidossa”, Storvik luettelee.

Monien lääkkeiden, kuten migreenilääkkeiden ja antibioottien vaikuttavat aineet on johdettu sienten sisältämistä yhdisteistä. Psilosybiinisienet ovat tutkimuksen kentällä yksi polku. Storvik näkee näistä sienistä johdetuilla lääkkeillä tulevaisuutta terapiatyöskentelyn tukena kertaluontoisesti käytettynä.

Storvik varoittaa kokeilemasta psilosybiinisieniä omin päin. Niiden kerääminen, hallussapito ja käyttö on luokiteltu Suomessa huumausainerikoksiksi.

Teksti: Topi Linjama

Suomen Luonnon tuoreessa numerossa 7/2017 käsitellään sienten terveysvaikutuksia. Sienissä on vitamiineja ja ne torjuvat bakteereita sekä viruksia. Jonakin päivänä sienistä saattaa olla apua myös syövän hoidossa.