1930-LUVUN LÄMPIMINÄ VUOSINA eräs tammikuukin oli vielä lumeton. Riekon esiintymisen eteläraja hyppäsi samoihin aikoihin Hyvinkäältä Ruovedelle saakka. Lintutiede ei ole löytänyt tapahtumalle mitään selitystä, mutta yleinen oletus on ilmaston hetkellisessä lämpenemisessä.

Vähälumisessa talvessa riekon valkoinen puku on kuin huutomerkki kanahaukalle. Riekon värin vaihto ei ole sidoksissa lämpötiloihin, vaan pimeän ajan pituuteen.

Sama ilmiö toistuu nyt myös pohjoisessa. Vuosien 1960–1990 välillä Inariin lankesi pysyvä lumi 10. lokakuuta. Jaksolla 1991–2020 keskiarvo on asettumassa lokakuun 26. päivän tietämille. Kuluneena syksynä pysyvä lumi tuli ennätysmyöhään, 23. marraskuuta. Lumet myös sulavat nykyään parisen viikkoa entistä aikaisemmin. Riekko saa Inarissa täysvalkean talvipukunsa yleensä lokakuun puolivälissä. Samoihin aikoihin se muuttuu pelottomaksi luullen ilmeisesti suojavärinsä pitävän sen piilossa.

2000-luvulla on Inarissa ollut jo viidesti useamman päivän ajan musta lumeton maa vielä marraskuun puolella. Valkea riekko loistaa satojen metrien päähän kuin puhdas styrox­pakkaus. Talvella sitä saa metsästää maaliskuun loppuun saakka. Juuri mustan maan jaksot ovat olleet suosittua riekon pyyntiaikaa. Saalista saa helpolla.

Riekkokannat ovat olleet ennätyksellisessä alamäessä viime vuosien aikana, aikuisten lintujen kannat ovat pohjamudissa.

VIIME SYKSYNÄ Metsähallituksen Eräluvat asetti myyntiin noin 10 000 kanalintu- ja riekkolupaa Inarin Lappiin. Kanakoiramiesten tekemien linjalaskentojen mukaan riekkokannat olivat palautuneet normaaleiksi.

Lupamäärien pohjana olleiden kanakoiralaskentojen tuloksia ovat ihmetelleet lähes kaikki luonnossa kulkevat tahot siitä lähtien, kun niitä vuodesta 2008 alettiin tehdä. Niiden tulokset ovat joka vuosi huomattavasti suurempia kuin riekkohavainnot metsästyksen aikana ovat olleet.

Laskentoja suorittavat kanakoiramiehet saavat palkinnoiksi ilmaiset kanalintuluvat pohjoiseen. Kuten tilaisuus tekee varkaan, niin lukkarinrakkaus väärentää tilastot. Mikäli riekkoja ei löydykään, on vaarana, että metsästys kielletään. Silloin on suuri intohimo vetää laskentojen tuloksia kotiin päin. Kun virallisissa papereissa riekkotiheys on jopa kuusi lintua neliökilometrille, niin samaan aikaan Metsähallituksen uhanalaistarkastaja kohtaa 500 kilometrin matkalla vain yhden ainoan poikueen. Samaa kuulee kaikkialla pohjoisessa.

TILANNE ON JO ABSURDI. Aallonpohjassa olevalle riekko­kannalle myydään metsästyslupia ennätyksellisiä määriä. Virka­miesten mukaan kaikki on hyvin, vaikka alueen omat riistamiehetkin ovat kauhuissaan.

Asia ei koske vain riekkoa. Samaan aikaan lähes pelkästään riekkoa ja kiirunaa pesimäaikana ravinnoksi käyttävän tunturihaukan kanta on kitumispisteessä. Kuluneen vuoden neljä onnistunutta pesintää tuotti vain seitsemän poikasta.

Metsästys on varusteineen satojen miljoonien bisnestä. Sen rinnalla tunturihaukat saavat kuolla rauhassa nälkään.

Vesa Luhta
Kirjoittaja on vapaa toimittaja Inarista.

ilmastonmuutoskanalinnutkiirunametsästyspolitiikkariekko

Tilaa Suomen Luonto!

Avain ajankohtaisen ja innostavan luontotiedon aarreaittaan alk. 19,40 € / 3 lehteä + digipalvelu.
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.