Näin alkukeväällä 2016 yksinäisen kurjen parin minuutin päässä pääjoukosta. Se näytti hätäiseltä, mutta lensi vaiti. Tilanne jäi askarruttamaan, saiko kaveri muut kiinni, vaikka ne olivat tehneet 90 asteen käännöksen toiseen suuntaan? Odottiko päälauma tätä yhtä?

Kysyjä on nähnyt kurkiparven ja yksinäisen kurjen siitä erillään, mikä on johtanut hyvin inhimilliseltä tuntuviin kysymyksiin. Havaittu näkymä on nykypäivänä perin tavallinen, kun kurkikannat ovat kasvaneet ja vallanneet uudenlaisia pesimäympäristöjä.

Yksinäinen lentävä kurki ei ole välttämättä eksyksissä tai parvesta jäänyt. Yksinäisiä kurkia lentelee usein korkealla taivaalla ilman, että ne pyrkisivät muuttaviin parviin. Ne ovat paikallista pesivää kurkikantaa. Kurkimuuton aikana ja usein myöhemminkin keväällä ne lentävät hyvällä säällä mielellään nousevissa ilmavirtauksissa.

Aikaisempina vuosina reviirejään pitäneet kurjet kiirehtivät elinpiireilleen mahdollisimman aikaisin keväällä. Koska etelän pesimäpaikat vapautuvat talven vallasta aikaisemmin kuin pohjoiset, on pesivä kurkikanta yleensä paikalla jo silloin kun pohjoisempana pesivät linnut vasta muuttavat.

Pesimäkannassa on usein nuoria lintuja, jotka pyrkivät löytämään itselleen reviirin. Tällaiset linnut saattavat lennellä aurinkoisina päivinä mahdollisten pesimäpaikkojensa läheisyydessä, myös ehkä etsimässä sopivaa partneria, jos eivät ole talvehtimisalueilla sellaista löytäneet.

kevätmuuttokurkimuuttolintu

Tilaa Suomen Luonto!

Avain ajankohtaisen ja innostavan luontotiedon aarreaittaan alk. 19,40 € / 3 lehteä + digipalvelu.
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.