Olimme kuusihenkisen seurueemme kanssa lähteneet syysvaellukselle UKK-puistoon ajatellen, että olemme liikkeellä aavistuksen liian varhain nähdäksemme Lapin ruskan täydessä loistossaan. Näin ehkä olikin, ja kuivahkon kesän jäljiltä värikylläisimpien syksyjen loistokkuutta ei tänä vuonna mahdollisesti ole tiedossakaan. Jokiuomat olivat kuivia, eikä ylemmäs tunturiin päässyt veden puutteessa leiriytymään. Vaelluksemme puolivälissä yövyimme Luirojärven varaustuvassa, ja mökkiyön jälkeisenä aamuna syksy tarjoili meille parastaan. Aamu-uinti peilityynessä Luirojärvessä sekä kuvan maisema eivät jättäneet epäselväksi mitä vuodenaikaa elämme. Jotakin hyvin syksyistä piilee niin valossa kuin häivähdyksinä luonnon väreissä.