Seurataan syysmuuttoa
Syksyllä on mukava tarkkailla lintujen muuttoa, ei tarvitse olla liikkeellä hyvin varhain tai kovinkaan myöhään illalla.
Syksyllä on mukava tarkkailla lintujen muuttoa, ei tarvitse olla liikkeellä hyvin varhain tai kovinkaan myöhään illalla.
Ensimmäiset kuovinaaraat lähtivät jo toukokuun lopulla. Haahkakoiraat kerääntyivät sulkimisalueille pian sen jälkeen. Ja monet saapuivat vasta tämän jälkeen, lapinuunilintu ehkä viimeisenä heinäkuun alussa.
Mutta pian on paras aika seurata syysmuuton isompaa virtaa. Monet pienet hyöteissyöjälinnut ovat olleet jo hyvän aikaa liikkeellä. Lapinuunilinnun serkut pajulintu, tiltaltti ja sirittäjä ovat menossa, samoin pensas- ja hernekertut. Moni laji ”katoaa” huomaamatta elokuulla.
Toisaalta harmaahaikaroita ja valkoisia jalohaikaroita saattaa edelleen tulla Baltiasta kääntymään vähän pohjoisempana ennen syysmuuttoa.
Kurjet kerääntyvät suurempiin parviin ja hakeutuvat tutuille kokoontumispaikoille. Päivisin ne ruokailevat pelloilla ja niityillä, yöksi lentävät tyypillisesti meren luodoille ja matalikoille taikka luoksepääsemättömille soille. Hanhet ja joutsenet saapuvat vasta lokakuulla etelään, samoin arktikan muut pääjoukot, laulujoutsenet monasti vasta pakkasten alta.
Nyt on siinä mielessä hyvä retkeillä päivän lyhetessä, että ei tarvitse nousta liian varhain tai valvoa pitkään nähdäkseen vaikkapa kurjen aamu- ja iltalentoja ruokamaiden ja yöpymispaikkojen välillä.