Vahtikoira: Milloin Suomi karsii sähkön- ja lämmöntuotannon päästöt?
Talvi on tulossa, sää kylmenee. Sen myötä Suomen päästöt alkavat taas kasvaa. Öljypolttimet hönkivät yhä kuumempina. Kaukolämpölaitokset puskevat lisää lämpöä koteihin ja muihin rakennuksiin ja samalla hiilidioksidia taivaalle.
Vuonna 2018, lähes 30 vuotta Rion ympäristökokouksen jälkeen, yli puolet Suomen kaukolämmöstä tuotettiin yhä fossiilisesti. Suomen kaukolämmön ja sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat noin 14 miljoonaa tonnia vuodessa.
Määrä on suuri, saman verran kuin liikenteen päästöt tai yli kaksi kertaa Suomen henkilöautojen hiilidioksidipäästöt.
Tarvitseeko ilmakehän maksaa näin kova hinta suomalaisten lämpimänä pitämisestä? Ei tarvitse. Huomaan yllättäen Ruotsin virallisista tilastoista, että Ruotsissa koko sähkön- ja lämmöntuotannon päästöt ovat vain 4,4 miljoonaa tonnia. Kysyn asiaa vielä Frida Löfströmiltä Ruotsin luonnonhoitovirastosta, ja hän vahvistaa päästöt noin mataliksi.
Määrä on kolmannes Suomen päästöistä, ja Ruotsin kaikki päästöt ovat yhteensäkin pienemmät kuin pelkät turpeen päästöt meillä. Suomessa on asukkaita 5,5 miljoonaa, Ruotsissa 10,3 miljoonaa.
Miten ihmeessä Ruotsi voi tuottaa sähkön ja kaukolämmön näin vähillä päästöillä? Sähkössä vastauksena ovat vesivoima, ydinvoima ja tuulivoima. Kaukolämmössä Ruotsi on luopunut lähes täysin kivihiilestä, turpeesta ja maakaasusta. Kunkin osuus on yhden–kahden prosentin luokkaa, kun Suomessa vuonna 2018 kivihiilellä tuotettiin 20% kaukolämmöstä, turpeella 16% ja maakaasulla 13%. Kun tähän lisätään öljy ja jätteiden fossiiliset, ollaan yhteensä yli 50 prosentissa.
Ruotsissa ollaan niin pitkällä, että suurin sähkön- ja lämmöntuotannon päästölähde ei ole enää kivihiili tai turve, vaan jätteenpolton fossiilinen osuus, kuten muovi.
Hallitus on luvannut tehdä Suomesta hiilineutraalin 15 vuodessa, vuoteen 2035 mennessä. On selvää, että sähkö ja kaukolämpö on jatkossa tuotettava ilman kivihiiltä, turvetta ja maakaasua. Tarjolla on harppaus kohti luvattua hiilineutraaliutta.
Silti vain kivihiilestä luopumisesta on päätös. Turpeen käyttö on luvattu vähintään puolittaa.
Tämä ei mitenkään riitä.
Energiateollisuuden tulevaisuusvisiossa kaukolämpöä tuottavien laitosten polttoaineesta vajaa kolmannes on vuonna 2030 yhä fossiilista. Visiossa Suomi pysyttelisi parikymmentä vuotta Ruotsia jäljessä. Se ei ole edelläkävijän visio. Se ei ole visio viivyttelemättä hiilineutraaliksi pyrkivästä Suomesta.
Turve on Suomessa erityisen helppo vähennettävä, sillä sen käyttöön voi vaikuttaa nopeasti vähentämällä turpeen verotukea. Hallituksen vuoden 2020 budjetissa tätä tukea kuitenkin lisättiin viime vuodesta. Suomen Kuvalehden haastattelussa (3.10.) pääministeri Antti Rinne lupaa turpeen verotuen vihdoin loppuvan energiaverotusta uudistettaessa.
Suomen päästövähennyksiltä putoaa pohja, elleivät turve ja maakaasu väisty kaukolämmöstä ja sähkön tuottamisesta. Tarvitaan lisää muun muassa tuulivoimaa. Lämpöä tehdään jatkossa entistä enemmän sähköllä, mutta modernisti. Sitä syntyy esimerkiksi lämpöpumpuilla ja ajamalla tuulisähkön huippuja lämmöksi.