Vuonna 2023 Suomessa korjattiin energiapuuta – eli polttoon menevää puuta – ennätysmäärä, kahdeksan prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Maakunnista Pirkanmaa oli kärjessä energiapuun hakkuumäärissä.

Suomen lämpö- ja voimalaitokset polttivat puuta viime vuonna yli 20 miljoonaa kuutiometriä. Kokonaismäärä pieneni hieman edellisestä vuodesta, mutta samaan aikaan sekä pienpuun (pienikokoinen runko- ja kuitupuu) että järeän runkopuun määrä poltossa kasvoi.

Järeää runkoa paloi Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan energiaksi viime vuonna 1,1 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 0,5 miljoonaa kuutiometriä edellisvuotta enemmän.

Luonnonvarakeskus tilastoi energiahakkeeksi menevän runkopuun kahteen luokkaan: jalostuskelvottomaksi järeäksi runkopuuksi tai pienpuuksi.

Muita luokkia ei ole, vaikka tiedetään, että polttoon menee nykyisin myös jalostuskelpoista järeää puuta

Muita luokkia ei ole, vaikka tiedetään, että polttoon menee nykyisin myös jalostuskelpoista puuta, joka ei aina ole pientä. Esimerkiksi Metsälehti on uutisoinut kuitu- ja tukkipuun poltosta.

Yliaktuaari Markus Toikka Lukesta kertoi sähköpostitse Suomen Luonnolle:

”Metsäteollisuudelle jalostuskelpoista kuitupuuta on havaintojen mukaan viime aikoina enenevässä määrin ohjautunut energiakäyttöön, mutta runkopuun käyttöä ei toistaiseksi lämpö- ja voimalaitoksissa seurata niin, että siitä voitaisiin tilastointia varten luotettavasti erotella metsäteollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttävä tukki- ja kuitupuu.”

Kukaan ei siis tiedä tarkkaan, kuinka iso osa Suomen energiateollisuuden vuosittain polttamasta runkopuusta on kuitu- tai tukkipuuta, joka kelpaisi myös metsäteollisuuden käyttöön. Puhumattakaan siitä, kuinka paljon energiaksi palaa metsien monimuotoisuudelle tärkeitä suuria haapoja tai järeää arvokasta lahopuuta.

Tänäkin vuonna iso osa metsien sitomasta hiilidioksidista päätyy teollisen energiapolton kautta takaisin ilmakehään – eikä kyse ole pelkistä hakkuutähteistä ja muuhun käyttöön kelpaamattomasta puumateriaalista.

Tämä kehitys näkyy myös esimerkiksi Ei polteta tulevaisuutta -kampanjan talvella julkaisemissa kuvissa. Aktivistit kiersivät kuvaamassa teolliseen polttoon menevää puumateriaalia ja löysivät järeää tukkia useiden energiapuuterminaalien pinoista ympäri maan.

Niin sanottuihin pitkäkestoisiin puutuotteisiin käytetyn puun osuus jatkaa vähenemistään. Pitkäkestoiset tuotteet ovat esimerkiksi rakennuksia ja muita kokopuutuotteita, jotka pitävät hiilen varastoituneena kauan. Puutuotteisiin (sahatavara, vaneri) kului viime vuonna Suomesta hakattua raakapuuta kymmenen prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Tuoreiden tilastojen mukaan tammi–huhtikuussa 2024 energiaksi korjatusta puusta lähes yhdeksänkymmentä prosenttia oli karsittua rankaa ja muuta kokopuuta.

Ilmaston kannalta olisi järkevää ohjata suurempi osuus hakatusta puusta pitkäkestoisiin tuotteisiin – tai jättää metsään. Siitä huolimatta tänäkin vuonna iso osa metsien sitomasta hiilidioksidista päätyy teollisen energiapolton kautta takaisin ilmakehään – eikä kyse ole pelkistä hakkuutähteistä ja muuhun käyttöön kelpaamattomasta puumateriaalista.

Tuoreiden tilastojen mukaan tammi–huhtikuussa 2024 energiaksi korjatusta puusta lähes yhdeksänkymmentä prosenttia oli karsittua rankaa ja muuta kokopuuta.

Suomen maankäyttösektori on muuttunut hiilen nielusta lähteeksi, ja Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan se myös tulee pysymään sellaisena pitkään.

”Valtakunnallisesti tarkasteltuna maankäyttösektorin sisällä  metsät ovat vielä nielu, mutta osassa maakunnista nekin ovat jo muuttuneet päästölähteiksi”, kertoo Tarja Silfver Luonnonvarakeskuksesta.

”Meillä on kiire, olisi saatava päästöjä alas ja samalla nieluja vahvistettua.”

Luonnonvarakeskuksen tutkija Tarja Silfver

Tutkija Tarja Silfver, Luonnonvarakeskus

Puun polttoon perustuva teollinen energiantuotanto ei lyhyellä tähtäimellä ole nielujen kannalta järkevää.

Suurin syy maankäytön nielujen muuttumiseen lähteeksi on se, että metsien vuotuisesta kasvusta hakataan pois isompi osa kuin aikaisemmin. Hakkuutasot ovat nousseet vuodesta 2014 melko tasaisesti, ja se näkyy nielussa.

Viime vuodet ovat olleet energiaksi poltetun puun määrässä ennätys.

Kun kysyntää on paljon, energiapuuksi voi mennä enemmän myös sellaista puuta, joka kelpaisi sahatavaraksikin. Kysyntä ohjaa käyttöä.

Poltettavalla materiaalilla on väliä.

Jos poltetaan vain hakkuutähdettä, sivujakeita ja harvennuspuuta, jotka jäävät yli muualta, poltto voi olla ihan järkevä tapa tuottaa energiaa. Toisaalta hakkuutähteet olisi ilmaston kannalta hyvä jättää metsään lahoamaan, sillä siellä hiili vapautuu hitaammin kuin poltossa.

Lähde: Luonnonvarakeskuksen tilastot (metsäteollisuuden puunkäyttö 2023, puun markkinahakkuut 2023, puun markkinahakkuut huhtikuu 2024, puun energiakäyttö 2023 ennakko, tiedote 25.4.2023: Hakatun puun kokonaismäärä pieneni vuonna 2023 – energiapuuta korjattiin ennätyksellisen paljon)

Juttua päivitetty 29.5. klo 14.30. Tarkennettu poltettavan runkopuun jakautuminen luokkiin ”jalostuskelvoton järeä runkopuu” ja ”pienpuu” sekä lisätty yliaktuaari Markus Toikan kommentti. Lisätty maininta puun jättämisestä metsään ilmaston kannalta järkevänä. Korjattu ingressiin, että korjatusta energiapuusta valtaosa on nykyisin runkoa.