Sulat järvet, kukkivat kaunokaiset, metsässä kantarelleja
Suomen Luonto kertoi viime viikolla, 20. tammikuuta, näsiän aloittaneen kukintansa Uudenmaan Vihdissä. Pian samanlaisia havaintoja ilmoitettiin myös Raumalta, Tampereelta ja Savonlinnasta, ja muualtakin tämän linjan eteläpuolelta. ”Nurmijärvellä näsiä oli kukassa jo ennen joulua”, kertoi lehden lukija Mira Muranen.
Suomen ympäristökesuksen (SYKE) kasviasiantuntijan Terhi Ryttärin mukaan näin varhainen näsiän kukinta on epätyypillinen.
”Se [näsiä] on varhainen kevätkukkija, jolla kukka-aihiot ovat odottamassa kevään tuloa. Kasvit luulevat, että nyt on kevät, kun keli on ollut plussan puolella pitkän aikaa”, Ryttäri selittää.
Turussa ja Mikkelin lähellä Otavassa on noussut maasta vielä kantarelleja, Hollolassa puolestaan suppilovahveroita.
Syksy ja kevät ovatkin liukuneet yhteen, kun Etelä-Suomen talvi on ollut poikkeuksellisen lämmin. Joulukuun keskilämpötila Helsingin Kaisaniemessä oli 2,6 astetta plussalla. Myös tammikuussa on ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan vallinnut leuto sää. Terminen talvi ei ole alkanut, ja ilmatieteenlaitoksen tutkijan Mika Rantasen mukaan talven alku on venynyt jo kolmanneksi myöhäisimpään koko Suomen mittaushistoriassa. Monin paikoin eletään nyt vielä määritelmän mukaan termistä syksyä.
Helsingissä ja Turussa päivän keskilämpötila on painunut nollan alapuolelle vain kahdesti, tammikuun 5. ja 10. päivä. Ahvenanmaan Jomalassa nollan alle mentiin vain 10. päivänä.
Eteläisen Suomen järvet Tamperen Näsijärveä ja Keski-Suomen Konnevettä myöten ovatkin pysyneet suurelta osin sulina, kuten Suomen Luonnon lukijoiden havainnot kertovat.
Näsiän lisäksi myös monet muut kasvit ovat aloittaneet kevättä enteilevän kasvun. Ulla Vuola lähetti kiinnostavan havainnon Naantalin Luonnonmaalta, kun hän huomasi pähkinäpensaan aloittaneen kukintansa 19. tammikuuta. Samanlaisen havainnon teki Juha Pöyry Helsingin Viikissä. Pähkinäpensas kukkii ennen lehtien puhkeamista, ja kukinta voi alkaa joskus vuodenvaihteessa, mutta kukinnan huipun pitäisi tavallisesti osua vasta maaliskuuhun.
Annikki Suihkonen lähetti kuvan kotipihansa kukkapenkistä, jossa päivänkakkaraa muistuttavat kaunokaiset (Bellis perennis) kukkivat. Yleensä lajin kukinta loppuu lokakuulla ja alkaa keväällä huhti–toukokuussa.
Terhi Ryttärin mukaan kasvit itse selviävät säiden vaihdellessa, mutta kukille ja maan päälle nousseille versoille voi käydä kehnosti, kun sää ennusteiden mukaan viilenee ensi viikolla.
”Voi hyvin olla, että näsiän kukat kuolevat, tai ainakaan ne eivät ehdi tekemään marjoja”, hän sanoo. ”Myös sinivuokot tekevät nuput syksyllä, ja niillä on erehtymisen vaara.”
Suomen Luonnon imatralaisen lukijan mukaan sinivuokko onkin ollut jo lähellä kukintaa.
[Uutista päivitetty 30.1.2020 lisäämällä termistä syksyä koskeva maininta.]