Keväällä 2019 29 suomalaista merihanhea saivat kaulaansa erikoisrenkaat, joissa oli aurinkoenergialla toimiva gps-lähetin. Lähettimien avulla oli tarkoitus saada tarkempaa tietoa siitä, mitä muuttoreittejä merihanhet käyttävät ja missä ne talvehtivat.

Suomalaisista merihanhista tiedetään aikaisemmin rengastettujen lintujen perusteella melko vähän. Vuoteen 2007 mennessä renkaan olivat saaneet kaikkiaan 686 yksilöä. Se saattaa kuulostaa paljolta, mutta vain osasta rengastetuista linnuista on tehty löytöjä. Niistä ei voida tietää, oliko lintu löytynyt muuttomatkan varrelta vai talvehtimisalueelta.

Lisäksi lähes puolet rengastetuista merihanhista olivat istutettuja. Ne saattaisivat käyttää eri talvehtimisalueita kuin luonnonvaraiset linnut.

”Luonnonvaraisista linnuista ei juurikaan ollut tarkempia tietoja”, Turun yliopiston tutkija Antti Piironen kertoo. Merihanhien paikannustutkimukset kuuluvat hänen väitöskirjatyöhönsä.

Piirosen ja hänen yhteistyökumppaneidensa gps-lähetintutkimuksen tavoitteena on selvittää viettävätkö suomalaishanhet talvensa samoilla seuduilla ja samaan aikaan kuin länsieurooppalaiset hanhet.

Länsi-Euroopassa merihanhi on erittäin runsas laji, jonka paikalliset kannat aiheuttavat satovahinkoja maanviljelijöille, erityisesti Ranskassa ja Hollannissa. Vahinkojen välttämiseksi hanhia metsästetään.

Gps-lähetinten avulla pyritään selvittämään liikkuvatko suomalaishanhet samoilla paikoilla ja samaan aikaan kuin vahinkoja aiheuttavat länsieurooppalaiset hanhimassat. Kotimainen merihanhikanta ei ole niin runsas, että se kestäisi metsästystä talvialueillakin, sillä lajia metsästetään jo Suomen rannikkoalueilla. Tutkimuksen tavoitteena on kotimaisten hanhien suojelu talvehtimisalueilla.

Rengastustietojen perusteella Selkä- ja Perämerellä pesivät merihanhet muuttavat pääasiassa Euroopan länsirannikolle Tanskan, Saksan, Hollannin ja Ranskan rannikkoalueille. Suomenlahdella pesivät linnut talvehtivat yleensä Tsekeissä, Itävallassa, Unkarissa ja Balkanin alueella. Gps-seuranta vahvistaa tiedot.

Gps-lähettimillä varustettuja hanhia on seurannassa nyt 25. Kesän jälkeen kolme lintua on jäänyt metsästäjän ja yksi merikotkan saaliiksi. 14 linnun tiedot ovat nähtävillä laji.fi-sivustolla. Näiden lintujen lähettimiin Piironen on saanut sponsoritukea muun muassa Riistakeskukselta ja Metsästäjäliitolta.

”Tämä taitaa olla suurin Suomessa tehty gps-seurantatutkimus”, Antti Piironen kertoo. Yleensä tietyn lajin yksilöitä on seurannassa vain muutama.

Tuorein paikannus linnuista on helmikuun 2. päivältä. Silloin kahdeksan lintua tavattiin Unkarista, kaksi Saksasta, yksi aivan läntisimmässä Ukrainasta, yksi Tsekeissä, yksi Ruotsin Skånesta ja yksi viihtyi Hollannin ja Belgian rajalla. Se, että yksilöt viettävät aikaansa eri puolilla Eurooppaa osoittaa, että laajalle seurannalle on tarvetta. Vain siten voidaan oppia tuntemaan muuttoreitit ja hanhien käyttämät alueet.

Paikannuskarttaa tarkemmin tutkittaessa näyttää siltä, että suojellut kosteikot vetävät lintuja puoleensa. Tämä havainto odottaa vielä tarkempia analyysejä ja tutkimusnäyttöä.

Esimerkiksi molemmat Saksassa talvehtivat merihanhet sekä Tsekkien lintu viettivät aikansa suojelualueilla. Unkarissa sijaitseva Hortobágyn kansallispuisto oli merihanhien keskuudessa hyvin suosittu. Kaikki Unkarissa tavatut suomalaishanhet olivat käyneet Hortobágyssa ja hanhista kaksi olivat edelleen puiston alueella. Tosin hanhet ruokailevat ja lepäilevät muillakin alueilla suojelualueiden ulkopuolella.

Tällainen käyttäytyminen vaikuttaa hyvältä, sillä suojelualueilla linnut voivat olla rauhassa ilman pelkoa ammutuksi joutumisesta.

Juttua täydennetty ja korjattu 17.2. lisäämällä Antti Piirosen antamat lisätiedot ja korjaamalla gps-lähettimillä merkattujen hanhien kokonaismäärä.

Suomalaisten merihanhien muuttoreitit näkyvät kartalla eri värisinä viivoina. Hanhien sijainnit 2. helmikuuta 2020 näkyvät kartalla sinisillä merkeillä. Kuvakaappaus: Laji.fi