Tiede nyt: DNA-tunnistuksen avulla Itämerestä löytyi kaksi uutta levälajia
Tötterösalaattilevä kasvaa hyvin matalassa vedessä, metrin tai kahden syvyydessä. Kuva: Pekka Tuuri
Itämeren puutteellisesti tunnettujen lajien tilasta on saatu uutta tietoa Metsähallituksen luontopalveluiden ja Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen tutkimuksessa. Esimerkiksi salaattilevien ja suolilevien levinneisyys ja esiintyminen Suomen rannikolla tunnetaan nyt merkittävästi aikaisempaa paremmin.
Tutkijat löysivät myös kaksi Suomelle uutta levälajia. Suolileviin kuuluva Ulva torta havaittiin Sälgholmista Paraisten ulkosaaristosta. Punaleviin kuuluva Acrochaetium luxurians löydettiin puolestaan Turun Saaronniemeltä. Molemmat tunnetaan entuudestaan eteläiseltä Itämereltä.
”Varsinkin Ulva torta oli löytönä yllätys, sillä meillä laji elää levinneisyysalueensa äärirajoilla. Tämä on tietääkseni Itämeren pohjoisin löytö kyseisestä lajista”, sanoo Luomuksen tutkijatohtori Niko Johansson tiedotteessa.
Useista merilevistä puutteellisesti tietoa
Tutkimus on osa laajaa EU:n tukemaa Life-IP Biodiversea -hanketta. Näytteitä on kerätty jo muutaman kesän ajan. Esimerkiksi useista merilevistä on riittämättömästi tietoa. Niitä tunnetaan Suomen rannikolta reilut sata lajia.
”Levien kohdalla iso osa ongelmaa on se, että niiden lajintunnistus on hankalaa”, sanoo Johansson.
Vaikeutena on muun muassa se, että merilevien ulkonäkö vaihtelee kasvupaikan ja olosuhteiden mukaan. Myös määrityskirjallisuuden tiedot voivat olla jo vanhentuneita.
Tutkijat hyödynsivät levätutkimuksessa DNA-pohjaista lajintunnistusta Suomen rannikolla aikaisempaa suuremmassa laajuudessa. Se auttoi erityisesti havaintoihin perustuvan tunnistuksen varmistamisessa. Aikaisemmin tunnistaminen on perustunut pitkälti havainnointiin silmillä ja mikroskoopilla.
Lajitiedon lisääntyminen auttaa Itämeren tilan seurannassa ja suojelussa. Tietoja hyödynnetään esimerkiksi jo seuraavassa uhanalaisuusarvioinnissa. Aikaisemmissa arvioinneissa useiden Itämeren levälajien tilannetta ei ole pystytty arvioimaan lainkaan puutteellisten tietojen takia.
Myös käytännön suojelutyö parantuu.
”Emme pysty suojelemaan kovin järkevästi tai helposti lajeja, jos emme tiedä, missä ne ovat tai missä ne kasvavat.”
Tilaa Suomen Luonto
Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!
Alk. 3 numeroa 23,40 €.