Etelä-Savossa sijaitsee kaksi uniikkia luontokohdetta, joissa voi ihastella jääkauden jälkiä
Etelä-Savossa sijaitseva Pieksämäen kaupunki tunnetaan rautatiekaupunkina ja risteysasemana. Järvimaisemien, soiden, harjujen ja moreeniselänteiden ympäröimä Pieksämäen seutu tarjoilee myös luontoharrastajalle ajanvietettä. Alueelta löytyy muun muassa kaksi uniikkia jääkauden aikaista luonnonnähtävyyttä: siirtolohkare Linnakivi ja Jäppilän kivikuru -nimeä kantava pirunpelto.
Retkipaikkoina Linnakivi ja Jäppin kivikuru sijaitsevat Pieksämäen kaupungin ulkopuolella hyvien kulkuyhteyksien varrella. Molemmat nähtävyyksistä sopivat retkikohteiksi kaikenikäisille ja ovat tutustumisen arvoisia. Päiväretkelle kohteisiin kannattaa lähteä kulkuneuvon kera.
Hiidenkirnujen valtakunnassa
Linnakivi – jääkauden aikainen siirtolohkare
Linnakivi sijaitsee Pieksämäellä Mataramäessä, Mataramäentien varressa. Ajoneuvon voi jättää kätevästi tien viereen. Tien poskesta lähtevät suoraan Linnakivelle vievät pitkospuut. Kulku lohkareelle on vain muutamia kymmeniä metrejä, joten nähtävyys on kaikille hyvin saavutettavissa.
Linnakivi sijaitsee Mataramäessä, karttasovelluksen mukaan noin reilun 16 kilometrin matkan päässä Pieksämäen kaupungin keskustasta. Aivan siirtolohkareen naapurissa sijaitsee Niinimäen tuulivoimapuisto.
Siirtolohkareiden synnyinhistoriasta tiedetään seuraavaa: Jääkauden aikana jää kuljetti mukanaan valtavia kiviä, ja Linnakivi on tästä luontoon jäänyt näkyvä todiste.
Linnakivi on maamme suurimpia jääkauden aikaisia siirtolohkareita. Nopealla haulla verkkolähteet ilmoittavat kiven mitoiksi 13 x 11 x 15 metriä. Siirtolohkaretta on mainostettu jopa Suomen toiseksi suurimpana jääkauden aikaisena siirtolohkareena, mutta asiasta on eriäviä näkemyksiä.
Muinoin uskottiin, että luonnossa esiintyvät suuret lohkareet ovat hiisien ja jättiläisten kantamia. Tästä juontuu siirtolohkareiden kutsuminen hiidenkiviksi.
Keskellä savolaista havumetsää kohoava lohkare on kaikesta huolimatta komea näky. Pitkospuut kiertävät koko kiven ympäri, joten sitä pääsee tarkastelemaan läheltä monesta kulmasta.
Kannattaakin pysähtyä rauhassa ihastelemaan sammaleella peittyneen lohkareen eri muotoja: Sen uurroksia, teräviä ulkonemia, halkeamia ja rakoja, jotka suodattavat kauniisti pursuavaa päivänvaloa. Kiven vierellä voi todella aistia ikivanhan luonnon tunnelmaa.
Läheltä katsottuna siirtolohkareesta paljastuu kauniita yksityiskohtia.
Jäppilän kivikuru – savolainen pirunpelto
Jäppilän kivikuru sijaitsee nykyisin Pieksämäen kaupunkiin kuuluvassa entisessä Jäppilän kunnassa. Reitti Kivikurulle löytyy Sorsakosken kautta Leppäviralle kulkevalta tieltä.
Luontonähtävyys kuuluu Pieksämäen Vedenjakajareitistö-retkeilyalueeseen, ja pirunpeltoa ympäröi useampi kävelyreitti. Lyhin reiteistä, Kurun kierros, on vain 600 metriä pitkä, ja jota pitkin voi kävellä helposti kohteeseen.
Kivikuru on Etelä-Savon suurimpia pirunpeltoja.
Entisajalla uskottiin, että pirunpellot ovat nimensä mukaisesta itse pirun rakentamia. Todellisuudessa suuri louhikko on syntynyt mannerjään ja aallokkojen muovaamana.
Kivikurua reunustaa jääkauden muovaamat kumpumoreenit.
Pirun kivinen pelto
Paikoittain maasto Kivikurulla on melko haastavaa. Etenkin pirunpeltoa ympäröivillä kivikkoisilla rinteillä pitää hieman katsoa, mihin jalkansa asettaa. Vierailulle kannattaa täten varautua hyvillä retkikengillä.
Pieni ponnistelu rinteessä lopulta palkitsee. Kun kivelle istahtaa katselemaan alapuolelle levittäytyvää louhikkoa, siinä metsän hiljaisuudessa pirunpelto osoittaa uljautensa.
Luonnonsuojeluliitto on valinnut Jäppilän kivikurun yhdeksi Suomen sadasta luontohelmestä.
Jäppilän kivikurulla järjestetään myös ulkoilmatapahtumia, kuten konsertteja. Niitä varten pirunpellon vieressä on ulkoilmakatsomo.
Jutussa on käytetty lähteenä visitpieksämäki.fi -sivustoa.
Suomen Luonto -lehteä julkaisee Suomen luonnonsuojeluliitto.