Kun haastattelen vuodenvaihteessa Luonnonsuojeluliiton uutta puheenjohtajaa Hanna Halmeenpäätä, hän tiivistää halunsa puolustaa luontoa ajatukseksi, joka sopisi laajemminkin luonnonystävien motoksi: ”Se missä eletään, on tärkeintä mitä läheisten ihmisten lisäksi on.”

Halmeenpään tie on vienyt maantieteilijä–biologiksi, ympäristöhallinnon asiantuntijaksi, opettajaksi, kansalaisaktiiviksi, kansanedustajaksi ja nyt maan vanhimman ympäristöjärjestön johtoon.

Hän vietti jo lapsena ja nuorena paljon aikaa luonnossa, usein vanhempien kanssa äidin suvun kotiseudulla Koillis-Lapissa.

”Olen kasvanut ympäristössä jossa luonnon kunnioitus oli sisäsyntyistä”, hän sanoo oivaltaneensa jälkeenpäin.

Tärkeä innoittaja oli myös Oulun Kastellin lukion biologian ja maantiedon opettaja Esa Borén.

Lähiluonto on tärkeä

Halmeenpää asuu Kalajoen Rahjassa keskellä parasta pohjoispohjalaista luontoa. Kalajoella hän myös toimi opettajana yhteensä kahdeksan vuoden ajan.

Parinsadan metrin päässä kotitalosta avautuu Perämeren maankohoamisrannikko ja kansallispuistoksikin ehdotettu Rahjan saaristo. Lähiluonnossa hän ja perhe liikkuvat myös merellä, avovesiaikaan lähinnä soutuveneellä ja näin talvella hiihtäen, potkukelkalla tai kävellen. Rantoja ja rantametsiä riittää käveltäväksi.

”Yleensä silloin mukana on jokin kotieläin.”

Siis koira tai poni, joiden ohella perheeseen kuuluvat kaksi kissaa ja joukko kanoja. Kotieläimet ovat tärkeitä myös neljälle lapselle ja biologi–restauroijamiehelle Riku Halmeenpäälle.

Naapurikuntaan Pyhäjoelle suunnitellun Fennovoiman ydinvoimalan vastustus johdatti Halmeenpään 15 vuotta sitten Pro Hanhikivi -liikkeen aktiiviksi ja yleisemminkin ympäristövaikuttajaksi. Eduskunnassa hän oli 2015–2019 vihreiden kansanedustajana.

Nykyiseen eduskuntaan hän ei lähtenyt lähinnä perhesyistä ehdolle, ja hän sanoo luopuvansa kauden jälkeen myös kunnanvaltuustosta.

Eduskunnassa Halmeenpää oli aktiivinen ympäristöhallinnon puolustaja.

”Sipilän hallituksen aikana oli tavoitteena tehdä ympäristöhallinnosta hampaaton ja muille alisteinen. Itsenäinen, riippumaton ja yleistä etua edistävä ympäristöhallinto on syytä säilyttää Suomessa”, hän sanoo.

”Hallintoa heikennettiin jo, kun alueelliset ympäristökeskukset lakkautettiin.”

Asiassa riittää vahtimista jatkossakin. Halmeenpää viittaa pyrkimyksiin poistaa esimerkiksi viranomaisten valitusoikeuksia ympäristöasioissa.

Halmeenpää ehdotti kansanedustajana ollessaan Metsähallituksen tulostavoitteen pienentämistä, joka auttaisi säästämään metsiä luonnolle. Myös Luonnonsuojeluliiton linjana on, että valtion maita tulisi hoitaa luonto edellä, kun nyt talous on pääosassa.

”Metsähallituksen tärkein merkitys ei voi olla, miten paljon se tuottaa rahaa valtion kassaan”, hän sanoo.

Kohtuutaloutta metsiin

Metsähallitukselle ja Suomen valtiolle Halmeenpää pohtii linjaksi kohtuutaloutta: ”Siihen kaikki kiteytyy. Jatkuvan kasvun ideologia on mahdottomuus.”

Samalla hän sanoo olevansa itsekin ylikuluttaja ja tarvitsevansa jatkuvasti autoa, sillä Kalajoella ei ole julkista liikennettä koulukuljetuksia lukuun ottamatta. Kulutuksen pohdinta nousee nuoruudesta, sillä Vihreän kuluttajan opas (WSOY, 1992) sai 16-vuotiaan Halmeenpään katsomaan hiuslakan ponnekaasupulloa uudella tavalla ja havahtumaan valintojen merkitykseen.

Nyt kuluttamisessa tarvittaisiin iso muutos. Halmeenpää odottaa toiveikkaana, että ”krääsän keskellä” tuskastuvat ihmiset ovat valmiita muutokseen. EU voisi hänen mielestään edellyttää tuotteilta pitkäikäisyyttä ja korjattavuutta. Hän näkee luonnosta vieraantumisen ylikulutuksen yhtenä syynä, ehkä juurisyynäkin.

Halmeenpäälle ovat erityisen tärkeitä virtavedet (”lempilapseni”) ja suot, sillä rakkaus suoluontoon syttyi jo lapsuudessa. Läheisin lintu on kurki.

”Sen olemus… Ja ääni on taivaallinen.”

Luontokadon ja ilmastokriisin ratkaisemisessa edessä ovat tärkeät vuodet, ja 2023–2025 Hanna Halmeenpää on Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana yksi vaikuttajista. Ratkaisujen etsiminen vaatii kärsivällisyyttä.

”On tehtävä pala kerrallaan, ettei vaivu toivottomuuden tunteeseen.”

Tarvitaan sinnikkyyttä, joka on pohjoispohjalaisuuteen liitetty ominaisuus.

”Olen valmis siihen, koska olen pitkäjänteinen sinnittelijä”, Halmeenpää sanoo.

”Pieneneville jälkipolville ei tule jättää entistä isompia ongelmia ratkaistaviksi. Tehdään parhaamme.”

 

Hanna Halmeenpään tärkeät vuodet

1945
”Rauhan aika Suomessa alkaa. Isä syntyy.”

1948
”Isohaaran voimalaitos rakennetaan. Kemijokivarren elämä muuttuu peruuttamattomalla tavalla. Äiti syntyy Sodankylässä.”

2003
”Tuleva puoliso Riku löytyy hiihtovaelluksella UKK-puistossa. Pakkasta on enimmillään –42 astetta.”

2015
”Kansanedustajaksi.”

2023
”Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajaksi. Täyttä elämää, ei makuuhaavoja.”

Hanna Halmeenpää

  • Mitä? Syntynyt Oulussa 1976. Työurallaan tutkija, biologian ja maantiedon opettaja, kansanedustaja ja ympäristöasiantuntija.
  • Kotipaikka? Kalajoki.
  • Motto? Toimi niiden asioiden puolesta, joihin voit vaikuttaa.
  • Tärkeintä luonnossa? Elämän perusta. Ilman elinympäristöä elämä sammuu.
Hanna HalmeenpääilmastokriisikohtuutalouskulutusluonnonsuojeluluontokatolähiluontopuheenjohtajaSuomen luonnosuojeluliitto

Tunne luontosi

Tilaamalla Suomen Luonnon pysyt ajan tasalla luonnon tapahtumista ja tuet suomalaisen luonnon suojelua.
Digiarkistossa näköislehtinä lähes koko lehden 81-vuotias historia.