Tämä isohangokkaan (Cerula vinula) toukka rakensi kotelokoppansa seitistä ja irrottamistaan haavan kaarnan palasista. Varsinainen koteloituminen tapahtui kotelokopan suojassa näkymättömissä. Isohangokkaan kotelokoppa on vankempi kuin millään muulla Suomessa esiintyvällä perhosella.
Hyönteisillä on lukemattomia erikoisia tapoja hämätä tai piiloutua saalistajiltaan ja loisiltaan. Keinot ovat kehittyneet evoluution myötä ja varmistavat menestymisen, kunhan elinympäristö ja sen olosuhteet eivät liiaksi muutu.
🌍 Suomen Luonnosta saat luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä. Lue palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme. Tilaajien Suomen Luonto -kerhossa verkkoartikkelit, näköislehdet, verkkokurssit, tapahtumat ja tilaajaedut.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet kotimaista luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt!
Digitilaus 6,50 €/kk
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa
Sami Karjalainen on hyönteisiin ja hämähäkkeihin erikoistunut, moneen kertaan palkittu tietokirjailija ja valokuvaaja. Hänen teoksiinsa kuuluvat mm. Suomen sudenkorennot, Suomen heinäsirkat ja hepokatit, Suomen leppäkertut ja Suomen hyppyhämähäkit.
Mesipistiäisten, perhosten ja kärpästen tärkeä työ on käynyt vaikeammaksi. Yhä useampi miettii, mitä pystyisi tekemään pölyttäjien hyväksi. Kysyimme asiaa asiantuntijoilta.
Tammi eli metsätammi on suuri ja näyttävä kuningaspuu. Sen suojissa elää paljon upeita lajeja. Moni Suomen tammista kasvaa yksittäin korkeiksi ja leveiksi maamerkeiksi.