Eilisen suuri uutinen Suomessa on Venäjän ehdotus muodostaa Suomenlahdelle joukko uusia peruspisteitä ja määritellä näin aluevetensä uudestaan.

”Valtionjohto otti tän hyvin vakavasti”, sanoi pääministeri Petteri Orpo eilisillan Ylen puheenjohtajatentissä.

”Olemme siinä vaiheessa, että selvitämme tätä asiaa”, totesi valtiovarainministeri Riikka Purra.

”Tutkitaan ennen kuin hutkitaan”, sanoi SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.

***

Mistä siis on kyse? Yksinkertaistettuna ehkä eniten siitä, että Venäjältä puuttuvat merirajoille olennaiset peruspisteet Suursaaren ja Viron väliltä. Venäjän peruspisteet Suomenlahdelta ovat vuodelta 1985 ja vaillinaiset, sillä niitä ei ole määritelty Viron itsenäistymisen jälkeen.

Venäjällä tehdyn esityksen perusteluista X:ssa esiintyneen käännöksen mukaan pääperuste näyttää olevan juuri se, ettei peruspisteiden ketju jatku etelässä niin, että niiden itäpuolelle voitaisiin muodostaa sisäiset aluevedet. Uusia ovat Suomenlahden poikki vedetyn ehdotetun peruspisteketjun eteläisimmät kohteet, eivät Suomen kannalta olennaiset pisteet Ruuskeri, Suursaari, Someri ja Jähi.

Hämmennystä on aiheuttanut se, että säädösesityksen perusteluissa todetaan käännöksen mukaan, että ulkoinen raja merialueella muuttuu – tämä askarruttaa nyt naapurivaltioita.

Someri nähtynä lentokoneesta. Someri on Jähistä seuraava Venäjän peruspiste. Kuva Antti Halkka

Suursaari Suomenlahden keskellä on merkittävä myös aluevesien kannalta. Kuva Antti Halkka

Ruuskerin avulla Venäjä on kurkottamassa sisäiset aluevetensä parinsadan kilometrin päähän Pietarista. Suursaaren lounaispuolen majakkasaari kuului ennen sotaa Suomelle. Kuva Wikimedia Commons

***

Peruspisteet ovat valtioiden merioikeuksien tärkeimpiä pelimerkkejä. Niitä koskevista säännöistä ja ylipäänsä valtioiden oikeuksista merellä on sovittu Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa.

Peruspisteet ovat valtion saarten ja luotojen uloimpia maapisteitä, joiden välillä kulkeva niin sanottu perusviiva on sisäisten aluevesien ulkoraja. Tästä ulospäin 12 meripenikulman eli reilun 22 kilometrin päähän voidaan ulottaa aluemeri – jos vastassa ei toista valtiota omine alueineen. Aluemeri on valtion suvereenia aluetta, mutta sillä on sallittua viaton kauttakulku.

Suomi uudisti peruspisteitään voimakkaasti vuonna 1995, ja otti samalla käyttöön 12 meripenikulman aluemeren, jolloin esimerkiksi Bogskärin majakan erillinen valtioalue liitettiin muuhun Suomeen.

Suomenlahdella ovat Venäjän peruspisteinä voimassa olleet merellä vain Ruuskerin (Rödskär) majakkasaari Suursaaren länsipuolella, Suursaari ja Someri Itäisen Suomenlahden kansallispuiston ulkopuolella sekä Jähi Suomen ja Venäjän rajalla.

**

Venäjän aluevesien status Suomenlahdella on ollut muun muassa puuttuvien peruspisteiden takia epämääräinen, kuten tutkija Alexander Lott on kuvannut tiedeartikkelissa. Venäjä on kuitenkin suhtautunut Suomenlahteen Suursaaren itäpuolella kuin sisäisiin aluevesiin, joilla liikkumista ja kauttakulkuakin voidaan rajoittaa hyvin tiukasti. Esimerkiksi reittiliikenne Kotkan ja Viron Sillamäen välillä tyssäsi Venäjän vastustukseen.

Nyt Venäjä ilmeisesti haluaa määritellä koko Suomenlahden itäosan sisäisiksi aluevesikseen.

Luonnonystävien kannalta kiinnostavaa on, että aluevesien ensimmäinen peruspiste on Itäisen Suomenlahden kansallispuiston saari Jähi. Se on mukana muassa Ilta-Sanomien löytämässä Venäjän federaation uusien peruspisteiden luettelossa.

Jähi (nimi lisätty karttaan) on Itäisen Suomenlahden kansallispuiston itälaidalla. Ote puiston palvelukartasta. Lähde: Metsähallitus, Luontopalvelut

Jähillä on myös Suomen aluevesien idässä ensimmäinen peruspiste.

Jähi on yksi Itäisen Suomenlahden kansallispuiston itäkolkan saarista. Se muodostaa läheisten Kivikartin ja Pöysärin kanssa lintuluotojen ryhmän, jolle maihinnousu on kielletty huhtikuun alusta elokuun puoliväliin.

Jähin läpi kulkee raja, ja sillä on rajamerkki VI-12. Katkoviiva on Suomen merirajan perusviiva eli sisäisten aluevesien ulkoraja. Kuva MML Karttapaikka

”Jähi on kalliolimppu, jossa pesii lokkeja ja tiiroja sekä räyskiä”, sanoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Marja Hokkanen Metsähallituksesta.

Itse huomaan karttoja tutkiessani nähneeni melko lähellä Jähiä itämerennorppia hylkeiden laskentalennolla.

”Joskus kesällä kuuluu hallien laulu läheiseltä Venäjän Hallikartti-luodolta”, sanoo Hokkanen.

Luotoryhmää pidetään maakunnallisesti arvokkaana lintualueena.

Jähi kuuluu arvokkaaseen lintuluotojen ryhmään. Vain pieni osa siitä ei kuului Suomelle. Kartta: meriopas.fi

Venäjälle Jähin 35 metriä leveä saarikaistale on valtakunnallisesti arvokas. Sen avulla sisäiset aluevedet saadaan hieman lännemmäs ja samalla laajemmiksi kuin vaihtoehtoisissa ratkaisuissa.

Jähiä on ihmetelty, mutta se ei siis ole uusi peruspiste, vaan Jähi mainitaan jo YK:n sivuilta löytyvässä vuoden 1985 peruspisteiden luettelossa.

Saarella on Suomen ja Venäjän rajapyykki, joka osoittaa pienen osan saaresta Venäjälle. Jähin saaren kaakkoiskärki määritettiin osaksi Neuvostoliittoa jo Talvisodan jälkeisessä rajankäynnissä, ja saarelle valettiin betonista rajamerkki VI-12.

Jähi on luonnollisesti rajavyöhykkeellä, jolle nykyisin myönnetään lupia erittäin kitsaasti.

Avauskuvamme otti vuoden 2017 syyskuussa kotkainen Juha Hovilainen, joka kuvasi useilla rajavyöhykkeen saarilla panoraamoja.

”Tuli yllätyksenä rajapyykki, että tässä on tällainen ja tuntui ettei auta hölmöillä”, hän sanoo eikä mennyt pyykin lähelle.

Rajankäynnin mukaan ”… raja kulkee suorana viivana Jähin saaren kaakkoisrannalla olevan pisteen kautta, joka on merkitty betoniseen rajamerkkiin N:o VI-12 upotetulla rautapultilla ja jonka koordinaatit ovat phii=60°19’27”,93, lamda=27°36’59”,60 jättäen Kivikartin, Pöysärin, Majakartin sekä Jähin saaret lukuunottamatta Jähin saaren kaakkoiskärkeä Suomen puolelle…”

***

Pieni kaistale vähäisestä luodosta mahdollistaa Venäjälle sisäisten aluevesien määrittämisen kannalta kätevän peruspisteen paikan. Siitä lähtisi ketju peruspisteitä Suursaaren ympäri Narvajoelle Viron ja Venäjän rajalle. Näin Suomenlahden poikki saadaan peruspisteiden ketju, joka mahdollistaa Venäjälle näkemyksen siitä, että koko ketjun itäpuolinen alue on sen sisäisiä aluevesiä.

Venäjän aluevedet ulottuvat kiilamaisesti lähes 200 kilometriä Pietarista länteen (kartan sininen alue), mikä on noin puolet Suomenlahden pituudesta. Näin suuret aluevedet ovat mahdolliset Suomenlahden saarten takia. Suursaaren pohjoispuolella Venäjällä on pieni talousvyöhykelohko, joka on kansainvälinen merialue jatkona Suomen ja Viron väliseen käytävään. Kartta: Nordregio

Valtioiden rajat on määritelty sopimuksissa, eikä ehdotettu muutos koske ainakaan nykyisellään niitä. Viron kanssa Venäjä allekirjoitti 2014 rajasopimuksen, jota ei ole ratifioitu. Suomen raja on sovittu rauhansopimuksessa, jonka uusin rajankäynti valmistui vuonna 2017. Merialueiden jaosta sovittiin 1960-luvulla erikseen.

Suomen ja Neuvostoliiton merialueiden ja mannermaajalustan rajat sovittiiin 1960-luvulla. Kartta U.S. Department of State

Venäjän ja Viron välisestä merirajasta sovittiin 2005. Allekirjoittajina olivat Urmas Paet ja Sergei Lavrov. Lähde: Viron ulkoministeriö

Merten vapautta Venäjän hanke koskee, kun niin laaja osa Suomenlahdesta yritetään määrittää Venäjän sisäisiksi aluevesiksi, jotka samalla muodostavat kiilamaisen vyöhykkeen Suomen ja Viron väliin.

Voiko Venäjä näin tehdä, riippuu siitä miten merioikeutta tulkitaan. Alexander Lott on kiinnittänyt huomiota esimerkiksi siihen, ettei merioikeusyleissopimuksen mukaan suoria perusviivoja vedettäessä ”saa sanottavasti poiketa rannikon yleisestä suunnasta, ja viivojen sisäpuolella olevien merialueiden tulee riittävän läheisesti liittyä maa-alueeseen, jotta niillä voidaan soveltaa sisäisten aluevesien järjestelyä”.

Hän myös mainitsee edellä mainitussa artikkelissaan, että viaton kauttakulku myös sisäisillä aluevesillä tulisi merioikeusyleisopimuksen mukaan sallia, jos niiksi osoitetaan alueita, joita ei ole ”ennen sellaisiksi katsottu”. Tässä yhteydessä hän muistuttaa artikkelissaan, että saaret kuuluivat aiemmin Suomelle – tällöin merten vapaus vallitsi.

Viron yleisradiolle Alexander Lott on vastikään kommentoinut ehdotusta uusista peruspisteistä tilannetta selkeyttäväksi.