Kahlaajille syksy tulee aikaisemmin kuin monille muille linnuille. Rannikon parhaille lintupaikoille kokoontuu loppukesällä jopa satapäisiä kahlaajaparvia.
6.9.2018Teksti: Riikka Kaartinen
Loppukesä on erinomaista aikaa kahlaajaretkelle, jos sopivat kelit osuvat kohdalle. Hyvällä säällä kahlaajien muuttoparvet lentävät niin korkealla, että niitä voi olla mahdotonta nähdä. Lisäksi jotkut lajit muuttavat yön turvin pimeässä, jolloin ne välttyvät pedoilta.
Yllättävää kyllä, huonon sään rintama on kahlaajaretkeläiselle hyvä sää. Se pysäyttää muuton, jolloin kahlaajat hakeutuvat ruokailemaan matalille liete- ja hiekkarannoille. Parhaat paikat ovat muuttajien tankkauspaikkoja, kuin huoltoasemia, joilla ne täydentävät energiavarastojaan, kunnes jatkavat taas matkaansa kohti eteläisiä talvehtimisalueitaan.
Seuraavasta kartasta näet maamme vilkkaimmat muuttavien kahlaajien levähdyspaikat. Lue lisää muuttavista kahlaajista ja nappaa vinkit kahlaajaretkeilyyn Suomen Luonnosta 6/18!
Kartta: Atte Karttunen Lintupiirrokset: Dick Forsman
Elokuun lopulla vanhat mehiläishaukat lähtevät muuttomatkalle. Kesällä syntyneet nuoret haukat sen sijaan joutuvat kovaan elämänkouluun: on löydettävä ravintoa ja reitti talvehtimisalueille Afrikkaan.
Pieneksi varpuslinnuksi västäräkin hyönteissaaliit ovat vaikuttavan kokoisia. Luontokuvaaja ja -kuvittaja Jari Kostet seurasi västäräkin poikasten ruokintaa kesäpäivänä Helsingin Vuosaaren täyttömäellä.
Kesäyössä vilahtaa valkoisia viestejä siellä täällä: valkohäntäkauriin hännässä, ilveksen, ja rusakon korvissa ja hännässä, mäyrän korvissa ja naamassa, ketun hännänpäässä. Valkoinen varoittaa ja houkuttelee lajitovereita tai auttaa poikasia seuraamaan emojaan.
