Valitsimme joulukuussa vuoden turhakkeeksi korjauskelvottoman elektroniikan.

Samalla kysyimme lukijoiltamme kokemuksia tällaisista korjauskelvottomista, helposti särkyvistä laitteista. Kirjo niissä oli laaja kännyköistä autolatureihin ja pelikoneista läppäreihin. Monet kyselyymme osallistuneista kertoivat juuri kännykän tai läppärin rikkoutuneen.

Samu Tienhaaran tyttöystävän läppärin päälle kaatuivat kahvit:
”Vietiin läppäri huoltoon Applen viralliseen liikkeeseen. Genius-ihmiset ilmoittivat, että tuote on korjauskelvotonta elektroniikkaa. Tai siis kai sen teknisesti olisi voinut korjata, mutta se olisi maksanut kuulemma saman verran kuin uusi. Illalla sitten koetettiin läpällä, että mitäköhän kone sanoo, jos yrittää laittaa sen päälle. Kone toimi täysin moitteettomasti. Ainoa muisto kahvivahingosta oli vain näppäimistön välistä leijaileva tuoksu. Kone on yhä tänäkin päivänä käytössä”, Tienhaara kirjoittaa vastauksessaan.

Usein ongelmana ovat myös uudet päivitykset.
”Vanha läppäri toimi, mutta kaatui uusien päivitysten takia. Vanhoihin, vähemmän kuormittaviin käyttöjärjestelmiin ei ole enää tukea saatavilla. Samoin on vanhojen älypuhelinten kanssa. Sovelluksia päivitetään hurjaan tahtiin ja parin vuoden sisällä ne eivät enää toimikaan puhelimessa, eikä vanhoja versioita ole enää saatavilla. Uudet laitteet ovat monimutkaisia ja vievät akkua hurjasti turhine appeineen, joita ei voi poistaa, koska sitten laite ei enää toimikaan”, vastasi Milla Salminen.

Myös asenne laitteen tai tuotteen korjaamista kohtaan puhutti lukijoidemme vastauksissa. Näin kirjoitti Taina Tuomisto, joka oli ostanut pelihiiren.
”Kyse ei ole niinkään korjauskelvottomasta elektroniikasta, vaan asenteesta korjaamiseen. Ostin pelihiiren, jonka sivupaneelit oli huonosti kiinnitetty. Pikainen nettihaku kertoi valmistajan todenneen ongelman ja lähettävän uuden hiiren huonolaatuisen tilalle. Kävin kivijalkamyymälässä hakemassa kuitista uuden kopion ja myyjä ihmetteli sitä, miksi en takuun ollessa voimassa vain hae uutta hiirtä tilalle. Vastasin kyseessä olevan täysin toimivan laitteen, jonka roskiin heittäminen olisi vastuutonta ja myös täysin turhaa. Toki hiukan joutuu näkemään vaivaa, jotta asian ja tuotteen korjaamisen saa hoidettua ulkomaisen valmistajan kanssa, mutta parempi näin. Tämä esimerkki kertoo minusta paljon nykyasenteesta kuluttamiseen, kaikki on kertakäyttöistä.”

Laitteiden jo lähtökohtaisesti lyhyt käyttöikä tuottavat myös kuluttajille harmia ja turhia kustannuksia. Tiina Ojasella on kokemusta Play station 4 -pelikoneen simahtamisesta: ”Kun kalliista laitteesta simahtaa levyasema, joka on helposti irrotettavissa, voisi kuvitella, että vaihtokin on helppoa. No ei. Uutta osaa ei saa Suomesta eikä pleikkoja korjata missään takuuajan jälkeen. Ainoa vaihtoehto on tilata osa Kiinasta ja kestää ulisevaa teiniä vähintään 8 viikkoa, kun varmuutta osan perilletulosta tai toiminnasta ei ole. Niinpä teini kerjäsi suvulta rahat uuteen pleikkaan ja nurkassa lojuu kasa romua (levyasema ei koskaan tullut perille).”

Myös erilaiset lisälaitteet ja oheistavarat saavat kuluttajan jopa raivon partaalle. Tällainen on esimerkiksi iPhonen uusimpien mallien nappikuulokeliitin. Tästä lisävarusteesta on kokemusta Hanna-Mari Kuivalaisella: ”Lisäosa on selkeästi helposti rikkoutumaan tehty johdonpätkä, jonka päissä on liitännät. Osasta saisi toimivamman, jos päät olisivat tukevasti suoraan kiinnitettyinä toisiinsa. Väliin laitettu johdonpätkä varmistaa kuitenkin sen, että pian johto taittuu tai hapertuu, ääni alkaa pätkiä ja lopulta parhaimmillaan muutaman kuukauden käytössä ollut johdonpätkä on entinen. Uusi pätkä maksaa kympin, ja kovalla käytöllä niitä menee vuodessa useampi .Raivostuttava turhake, jolla rahastus on törkeän läpinäkyvää.”

Myös nurkkiin lojumaan jäävät rikkinäiset elektroniikkalaitteet harmittavat ja tuottavat kuluttajille pään vaivaa. Näi kirjoittaa Katja Vainionpää: ”Lipaston alin laatikko pursuaa vanhoja puhelimia. Mitä niille tekisi? Mitäs jos tällä hetkellä käytössä oleva puhelin hajoaa ja pitää ottaa varapuhelin käyttöön? Tarvitsenko niitä enää ikinä? Mihin ja miten ne kuuluu hävittää? Korjauskelvoton elektroniikka tuottaa päänvaivaa ja mahdottomasti kysymyksiä.”

Vastauksia voi etsiä vaikkapa SER-kierrätyssivuilta.

Lämpimät kiitokset kaikille kyselyymme osallistuneille hyvistä ja perusteellisista vastauksista. Kaikkien kesken arvottiin Suomen Luonto -lehden vuosikerta. Tuhtia luontoasiaa pääsee lukemaan Ritva Mikkonen Jyväskylästä. Onneksi olkoon!