Kurki on suuri lintu, yli metrin mittainen. Sen siiven kärkien väli on hieman yli kaksi metriä. Hurjat äänet ovat tärkeä osa kurjen olemusta. Jännittävät pään ja silmän punaiset värit sekä voimakas nokka kuvaavat lintua. Saman kesän poikasen erottaa vielä syksylläkin kellanruskeasta päästä.

Kurjen muutto suurine parvineen ja kurkiauroineen on näyttävä ilmestys taivaalla. Paitsi kevätmuutolla myös syksyisin pelloilla ruokailevissa parvissa kurjet saattavat hyppiä villiin tanssiin.

kurkiparvi taivaalla

Kurjen muutto suurine parvineen ja kurkiauroineen on tunnetuimpia lintujen muuttoja. Kuva: Samuli Haapasalo

Kurki saapuu aikaisin keväällä. Päämuutto ajoittuu kuitenkin yleensä huhtikuun puolivälin jälkeiselle ajalle. Pesimättömät nuoret kurjet voivat liikkua kesällä aika isoissakin parvissa. Elokuussa kurjet vähitellen kerääntyvät parviin, suosituille ruokapaikoille saattaa kokoontua tuhansittain kurkia. Syysmuuton huippu on keskimäärin syyskuun puolivälin vaiheilla. Myötäinen tuuli ja nousevat termiikit ovat kurkien suosimia muuttosäitä. Kurjet yöpyvät muutolla vedenpiirittämillä luodoilla tai suurien soiden lampareitten suojissa.

Suomen kurjet muuttavat kahta pääreittiä talveksi eteläiseen Eurooppaan, Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan. Itäinen reitti kulkee yli Viron Unkarin Hortobágyn pustalle ja sieltä osa jatkaa edelleen Lähi-itään ja osa Etiopiaan. Osa itäisen reitin kurjista kääntyy Unkarista takaisin läntiselle reitille. Tämä reitti kohtaa suoraan muuttaneet kurjet Espanjan harvoissa tammimetsissä. Osa läntisen reitin kurjista jatkaa Afrikan vielä luoteisosiin. Myös Pohjois-Saksassa talvehtii kurkia, mutta lähinnä ruokinnan turvin.

Satunnaisesti Suomessa on havaittu myös neitokurki ja hietakurki. Maailmassa on yhteensä 15 kurkilajia, jotka jaetaan systematiikassa kuuteen sukuun.

Kurki

Grus grus

Tuntomerkit: Kurki on pitkä, komea, hoikahko lintu. Lennossa kurjen kaula on kurotettuna eteen ja jalat suoraan taakse. Harmaata pukua koristaa punainen päälaki tai laikku päässä, voimakkaan punainen silmä ja tikarinokka. Äänet kantavat kauas ja kurki muuttaa usein kauniissa auroissa. Parvet voivat kaarella ylös nousevissa termiikeissä ja hetkittäin liitää.

Elintavat: Kurki on arka, valpas ja tarkkaavainen lintu. Kurjen pakoetäisyys on pitkä. Pesällä se saattaa piilotella taitavasti ja väistää kulkijaa hiljaa ja taitavasti. Kurki on omaksunut uusia pesimäpaikkoja menetettyjen tilalle. Yhä enemmän se pesii järvien ja merenlahdilla esim. luhdilla ja ruovikoiden suojassa. Kaksi arkaa merihanhi ja kurki ruokailevat pelloilla usein yhdessä tai lähekkäin.

Ravinto: Kurjella on monipuolinen ruokavalio. Se syö kasvien juuria ja lehtiä, marjoja, versoja, toisaalta sammakoita, heinäsirkkoja ja hepokatteja ja pikkunisäkkäitä ja vierailee mielellään viljapelloilla. Ryystää taitavasti viljantähkän nokkansa välitse. Syksyllä parvet ruokailevat usein sänkipelloilla joilta ne löytävät leikkuupuimureiden jäljiltä syötävää..

Lisääntyminen: Isoksi linnuksi kurjen pesä on taitavasti kätketty. Yleensä se on aika kostealla paikalla. Kurki munii melkein aina kaksi munaa. Kurki hautoo yli kuukauden. Kurki on pesäpaikkauskollinen. Se palaa vuosi vuodelta samoille kosteikoille.

Emot pitävät poikaset piilossa tai syrjäisillä niittylaikuilla kunnes ne oppivat lentämään. Silloin emot tuovat – heinä-elokuun taitteessa – poikaset avoimeen maastoon. Perheet kerääntyvät syksyn edetessä vähitellen muuttoparviksi, mutta pysyvät yhdessä.

Runsaus ja levinneisyys: Kurki on menestynyt ja sen kanta on vahvasti kasvanut. Suomen pesivä kanta on nyt suuruusluokaltaan noin 35 – 45 000 paria. Menestys johtuu ainakin siitä, että kurki on omaksunut uusia pesimäpaikkoja. Se on levinnyt lintujärville, merenlahtien ruovikkoihin ja metsässä se on oppinut pesimään myös pienillä suolaikuilla ja lampien kosteilla rannoilla. Toistaiseksi kurki on pärjännyt hyvin myös muutto- ja levähdysalueilla ja talvehtimisalueilla. Ilmastonmuutos voi tuoda kurjellekin jopa dramaattisen uhkan talvehtimisalueilla.

Suomessa kurki pesii koko maassa. Myös Virossa kanta on voimakkaasti kasvanut. Idässä levinneisyys ulottuu pitkälle Aasiaan.

Tiesitkö: Kun näet alkukesänä yksittäisen kurjen, se on merkki pesinnästä. Jos alkukesästä kurkipari tulee yhdessä pellolle, pesä pesintä on harmiksi todennäköisesti epäonnistunut.

kevätmuuttokurjetkurkimuutto

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.