Keväällä Suomi täyttyy siivekkäistä, kun vajaat sata miljoonaa lintua muuttaa tänne. Viheriöivä maa saa ylleen linnunlaulujen kudelman. Kaukaisimmat tulijat saapuvat etelänapamantereelta (lapintiira), Afrikan eteläosista (harmaasieppo, satakieli), Arabian niemimaan suunnalta (vesipääsky ja jänkäsirriäinen) sekä Intian ja jopa Thaimaan tietämiltä (punavarpunen ja lapinuunilintu).

Ensimuuttajat tulevat läheltä, Euroopasta. Sieltä saapuvat tutut kiurut ja töyhtöhyypät, samoin kuin laulujoutsenet ja metsähanhet.

Mistä linnut tietävät, milloin tulla? Niillä on geeneissään vuodenaikakello, ja päivän pituus laukaisee muuttolevottomuuden. Perussuuntakin on ohjelmoitu lintujen mieleen. Koilliseen! Suomeen!

Keväät kuitenkin vaihtelevat.

Linnut taitavat kevään näyttämölle astumisensa ajoituksen. Töyhtöhyyppien ja kiurujen ensitunnustelijat saapuvat aikaisina keväinä varhain, ja jäävät myöhäisinä keväinä viivyttelemään. Pääjoukotkin osaavat tulla ajallaan.

Peippokoiraat pyrkivät varaamaan parhaat reviirit takatalveakin uhmaten. Kuva: Jorma Luhta

Tietävätkö linnut siis, millaista Suomessa on? Kyllä, sillä lämpötilojen vaihtelu on keväällä varsin samanlaista noin tuhannen kilometrin säteellä. Jos siis Hampurissa on kevät aikaisessa, se on sitä yleensä myös Suomen etelärannikolla. Tänä vuonna Suomeen tuli esimerkiksi töyhtöhyyppiä ja merihanhia jo helmikuun puolivälissä.

Joskus linnuillakin menee pieleen.

Takatalvi voi yllättää, vaikka linnut ajoittaisivat tulonsa kevään keskimääräisen etenemisen mukaan. Silloin osa linnuista lähtee paluumuutolle, mutta useimmat sinnittelevät tuiskussa. Takatalvi koettelee töyhtöhyyppiä, ja myös esimerkiksi peippoja, joiden olisi löydettävä ravintonsa maasta. Viime vuoden takatalvi sai järripeipot ja peipot hakeutumaan joukoittain lintulaudoille.

Koirailla on suurin riski joutua keskelle kylmänpurkausta, sillä monen lajin koiraat saapuvat jopa viikkoa naaraita aikaisemmin. On otettava haltuun reviiri ennen kuin muut ehtivät, vaikka kiirehtimisessä olisikin pieni sääriski! Jos näet nyt maaliskuussa västäräkin, se on todennäköisimmin koiras.

Pienet lintuihin kiinnitetyt valopaikantimet ovat viime vuosina paljastaneet, että koiraat myös lähtevät muuttomatkalleen naaraita ennen. Muuttolevottomuus siis valtaa västäräkki- tai kivitaskukoiraan Afrikassa täysin, kun naaras vasta alkaa tuntea vetoa maiseman vaihtamiseen.

Myös Afrikasta tulijat osaavat reagoida vuosien väliseen vaihteluun. Ne jarruttavat tai kiihdyttävät etenemistään Euroopassa sen mukaan, miltä kevään eteneminen näyttää. Samoin tekevät lähempää tulevat kiurut, töyhtöhyypät ja kottaraiset.

Aikaisin saapuvat västäräkit ovat yleensä koiraita. Kuva: Kari Leo

 

Kevään neljä näytelmää – lue koko juttusarja!

Muuttolinnut – miten ajoittaa oikein?

Linnut saapuvat Suomeen varsin oikeaan aikaan keväällä. Miten ne osaavat ennakoida kevään tuloa kaukanakin talvehtimisalueestaan?

Kevään kukkaloisto on sopeutuma elinympäristöön

Metsänpohjalla kasvavat kukat kurkottavat valoon ennen lehtien puhkeamista.

Matelijat palvovat aurinkoa

Kevättalven aurinkoisina päivinä maisemassa on jo normaalia nähdä matelijoita. Etenkin koiraat ovat aikaisin liikkeellä. Kun naaraat heräävät, alkavat pariutumisrituaalit, jotka ovat omanlaisensa kullakin lajilla.

Suokukkojen näyttävät turnajaiset

Kun suokukot ovat saapuneet kaukaa Afrikasta, ne kokoontuvat pikkuruisille soidinareenoille. Koiraiden ornamentit ovat loisteliaita, mutta joukossa on myös joitakin naaraan näköisiä koiraita.

ajoituskevätkurkiLinnutsäätakatalvivästäräkki

Tilaa uudistunut Suomen Luonto!

Tunne luontosi ja tue luonnonsuojelua, tilaa lehti tai digilukuoikeus!