Ihmisen muistia on suhteellisen helppo tutkia, mutta millainen muisti mahtaa olla oravalla, närhellä, hömötiaisella tai kimalaisella? Pitkään ajateltiinkin, että eläimillä  ei ole kognitiivisia kykyjä, vaan ne toimivat robottimaisesti vaistojensa varassa. Tutkimus on osoittanut, että ne toimivatkin hyvin pitkälti muistinsa varassa.

Lue artikkeli Muistin varassa – miten eläimet muistavat? ja testaa tietosi Muistivisassamme.

Testaa tietosi Muistivisassa!

Lue artikkeli Muistin varassa – miten eläimet muistavat? ja testaa tietosi Muistivisassamme.

1/10

Mitä kimalaiset ovat oppineet pelaamaan Oulun yliopiston eläinten kognitiotutkimuksissa?

Jalkapalloa

Oulun yliopiston tutkimuksessa kimalaiset oppivat kuljettamaan pallon haluttuun pisteeseen sokerivesipalkinnon avulla. Oppimiseen tarvitaan muistia.

Pesäpalloa

Koripalloa

2/10

Kuinka monta ruokakätköä orava saattaa tehdä vuodessa?

30

300

3000

Orava saattaa tehdä jopa sata ruokakätköä päivässä, joten vuodessa niitä voi kertyä tupsuhännälle yli 3000.

3/10

Minkä avulla karhu löytää makoisan paikan köllähtää talviunille?

Hajuaistinsa avulla

Lyhytkestoisen muistinsa avulla

Pitkäkestoisen muistinsa avulla

Karhulla on muiden suurten petoeläinten tavoin hyvä muisti. Pitkäkestoista muistia tarvitaan  hyvien ruoka- ja talviunipaikkojen etsinnässä.

4/10

Susi tunnistaa laumansa hierarkian sen tarkemmin sitä miettimättä. Kyse on

Asiamuistista

Taitomuistista

Taitomuisti on pitkäkeistoista muistia. Susi tunnistaa lauman hierarkian sen tarkemmin sitä miettimättä samalla tavoin kuin ihminen muistaa polkupyörällä ajon tai kävelytaidon.

Työmuistista

5/10

Närhi tietää ruokakätkönsä olevan pilalla käymättä edes kätköllään.

Tottahan tuo

Närhi tunnistaa tapahtumamuistin avulla ruokakätkön tilanteen, onko se pilalla vai vielä syötävissä. Tapahtumamuisti tarkoittaa kykyä palauttaa mieleen henkilökohtaisia kokemuksia, jotka ovat tapahtuneet tiettynä aikana tietyssä paikassa.

Aikamoista puppua

6/10

Aistimuisti ja työmuisti kuuluvat

Lyhytkestoiseen muistiin.

Aistimuisti säilyy sensorisessa muistissa vain hetken, ellei se valikoidu tarkempaan käsittelyyn työmuistiin. Työmuistiin tallentuu asioita lyhytkestoisesti. Tieto säilyy siellä pisimmillään joitakin kymmeniä sekunteja.

Pitkäkestoiseen muistiin.

7/10

Kuinka monta ruokakätköä närhi saattaa tehdä yhden päivän aikana?

10

50

100

Närhi piilottaa maahan tammenterhoja, siemeniä ja marjoja talven varalle, ja näitä kätköjä se saattaa ahkeroida jopa sadan päivätahtia.

8/10

Kuinka monta aivosolua kimalaisella on?

8500

85 000

850 000

Kimalaisen aivot ovat vain nuppineulan pään kokoiset, mutta niissä on peräti 850 000 aivosolua.

9/10

Entä kuinka monta aivosolua on ihmisen aivoissa?

Yli 80 miljardia

Ihmisen aivot painavat noin kilon ja niissä on noin 85 miljardia aivosolua.

Yli 100 miljardia

Yli 120 miljardia

10/10

Sukkulamadollakin on 300 aivosolua ja siten muistitoimintaa. Sen voimin pystyttiin tutkimuksessa

Pysäköimään auto taskuparkkiin.

Wienin teknillisen yliopiston ja MIT-yliopiston tutkimuksessa (2018) otettiin kopio sukkulamadon 12 hermosolusta. Tämän ja tekoälyn avulla pystyttiin parkkeeraamaan auto taskuparkkiin.

Pysäköimään pyörä pyörätelineeseen.

Pysäköimään potkulauta latauspisteeseen.

					
					
				
eläinten muistihömötiainenkarhulyhytkestoinen muistimuistimuistivisanärhipitkäkestoinen muistisusi

Opi luonnosta ja tue luonnonsuojelua!

Suomen Luonnon seurassa pysyt ajan tasalla luonnon tapahtumista koko vuoden ja digiarkistossa pääset sukeltamaan luonnonsuojelun historiaan.