Mustarastas on paitsi kasvattanut kokonaiskantaansa, myös onnistunut levittäytymään kohti pohjoista.

Luonnontieteellisen keskusmuseon laji.fi-tietokannassa Suomen varhaisin mustarastahavainto on vuodelta 1842. Kyseessä on museon kokoelmiin täytetty nuori koiraslintu, joka on peräisin Uudeltamaalta. Tuolloin laji oli meillä selvästi harvinaisempi tuttavuus kuin nykyisin.

Tänä päivänä mustarastaita tapaa runsaimmin Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta lajin levinneisyysalue ulottuu Etelä-Lappiin asti. Tätä pohjoisemmassa se on pesimälajina harvinainen. Suomen lintuatlaksessa pohjoisin varmistettu mustarastaan pesintä on havaittu Inarissa.

Valtaosalla elinalueistaan mustarastaat ovat paikkalintuja, eivätkä siis muuta lainkaan. Lajia pesii Euroopan lisäksi Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa. Australiassa ja Uudessa-Seelannissakin mustarastaisiin voi törmätä, mutta sinne lajin on vienyt ihminen.

Suomessa rengastettuja mustarastaita on löydetty monin paikoin ympäri Eurooppaa. Mustarastas on meillä osittaismuuttaja, joka palaa pohjoisiin maisemiin maalis–huhtikuussa. Syksyllä se lähtee talven alta lämpimämmille seuduille syys–marraskuussa. Tai ainakin lähti ennen.

Ilmastonmuutoksen leudontamien talvien myötä yhä useampi mustarastas jää pohjoiseen talvenviettoon, eikä muuta enää entiseen tapaan etelämmäs Eurooppaan. Etenkin sellaisina vuosina kun pihlajanmarjoja on runsaasti, Suomessa talvehtii paljon mustarastaita.

Mustarastaan kaunista huilumaista laulua kuulee usein jo varhain keväällä, tai jopa lopputalvella. Laulajat ovat aktiivisimmillaan hämärissä, yleisimmin ääni kantautuu korviin varhain aamulla tai auringon laskun tienoilla.

Kuuntele mustarastasta:

Pesimäpuuhiin mustarastaat ryhtyvät heti kun keli sen sallii, ja kesän aikana ne ehtivätkin usein tehdä monta poikuetta.

Ne rakentavat pesänsä heinästä, savesta, sammalista ja korsista. Pesiä voi löytyä monenlaisista paikoista, sillä mustarastaalle kelpaa alusta niin maan tasalla kuin vähän korkeammallakin.

Ilmaston kuumenemisesta ei ole tällekään lajille pelkästään hyötyä. Lintujen loiset ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen myötä. Mustarastaita haittaa esimerkiksi hyttysten välityksellä leviävä Ubuntu-virus, joka on 1990-luvulta lähtien aiheuttanut epidemioita linnuilla Etelä- ja Keski-Euroopassa, tappaen erityisesti juuri mustarastaita.