Tuolla lehahti jokin musta lintu. Mikä sirittää pusikossa? Onpa tuokin erikoisen näköinen, onkohan se harvinainen?

Lintulajeja tuntuu aloittelijan silmin olevan loputtomasti. Lokin, variksen ja varpusen tunnistaa jokainen, mutta kun katsoo lähempää, niistäkin paljastuu useita eri lajeja. Alussa voi turhauttaa. Miten ikinä voin oppia tunnistamaan nämä kaikki!

Lintuharrastus kannattaakin aloittaa pienin askelin. Kun lähtee liikkeelle helpoista ja tutuista linnuista, uusia lajeja on helpompaa opetella.

Lintuharrastus imaisee nopeasti mukaansa. Iltakävely voi yllättäen muuttua jännittäväksi, kun havaitsee jonkin uuden lintulajin, jonka touhuja pysähtyy tarkkailemaan.

Lintuharrastus – kuten muutkin luontoharrastukset – tuovat uusia ulottuvuuksia luonnossa olemiseen. Kun luonnosta, sen lajeista ja ilmiöstä ymmärtää enemmän, luontokokemus syvenee ja syntyy uusia elämyksiä.

Lintuharrastuksen voi aloittaa jokainen, eikä siihen tarvita kovinkaan kummoisia välineitä. Aloittaminen voi kuitenkin tuntua haastavalta, jos lintutietämys on vähäistä tai jos ei tunne muita harrastajia, jotka voisivat auttaa alkuun pääsemisessä.

Siksi pyysimme lintuharrastaja April Karkulahdelta vinkkejä, joiden avulla jokainen voi aloittaa lintuharrastuksen.

1. Aloita tunnistaminen pikkuhiljaa.

Karkulahti kehottaa aloittamaan havainnoimisen pihapiirin linnuista. Uusia lajeja on helpompi oppia, kun niitä vertaa tuttuihin lajeihin.

Lajien tunnistusta helpottaa myös se, että opettelee isompien lajiryhmien tuntomerkkejä. Kun tietää, miten vaikkapa rastaat käyttäytyvät ja minkä kokoisia ja näköisiä ne yleensä ovat, uusia rastaslajeja on helpompi tunnistaa.

Lintujen bongaaminen on helpointa alkukeväällä, sillä silloin lajien kirjo on pienempi.

”Loppukeväällä on välillä tosi epämotivoivaa, kun lintuja on hirveästi joka paikassa”, Karkulahti naurahtaa.

2. Rohkeasti lintutorniin.

Aloittelevaa harrastajaa voi jännittää lintutorniin meneminen, sillä siellä on usein kokeneita harrastajia. Karkulahden kokemuksen mukaan konkariharrastajat suhtautuvat uusiin harrastajiin lähes aina myönteisesti.

”Kaikissa harrastuksissa on sama ongelma: alussa ajattelee, että olen ihan surkea. Kaikki ovat kuitenkin joskus olleet aloittelijoita! Kokeneet harrastajat neuvovat mielellään uusia.”

Karkulahti huomauttaa, että on kaikkien etu, että harrastajia tulee lisää. Kun harrastajia on paljon, lintutornien kunnossapitoon ja rakentamiseen panostetaan.

Lintutornit ovat kaikille avoimia paikkoja, eikä niissä käymiseen vaadita erityistä lintutietämystä. Käytöstavat on tietysti hyvä pitää mielessä: ei saa meluta ja toisille annetaan tilaa.

”Mitään lintutornikorttia ei tarvitse suorittaa. Maalaisjärjellä pääsee pitkälle”, Karkulahti toteaa.

3. Vähilläkin varusteilla selviää.

Kiikarit on lintuharrastajan tärkein varuste. Niitä saa melko edullisesti. Kaikkein kalleimpiin kiikareihin aloittelijan ei Karkulahden mielestä kannata panostaa.

Netistä löytää paljon tietoa linnuista ja tunnistaminen on sen avulla helppoa. Tunnistuksen apuna on myös erilaisia sovelluksia, kuten maksullinen Collins Bird Guide ja lintujen ääniä tunnistava BirdNET.

”Lintukirjaa on kuitenkin usein kivempi selailla, joten sellainen voi olla hyvä omistaa”, Karkulahti tuumii.

Vihko ja kynä on myös hyvä olla. Havaintopäiväkirjan pitäminen auttaa muistamaan, mitä lintuja onkaan nähnyt.

4. Hakeudu seuraan.

Lintujen bongaaminen on kenties hauskinta yhdessä, kun havaintoja voi jakaa ja tunnistusta tehdä yhdessä.

Vaikkei tuntisi muita harrastajia, seuraa on silti saatavilla. Sosiaalisen median kanavista voi löytää muita harrastajia ja kysellä retkiseuraa. Erilaiset tahot, kuten Birdlife ja jotkin kunnat järjestävät linturetkiä, joihin aloittelijat pääsevät mukaan.

”Jotkut tykkäävät olla omassa rauhassa, mutta omasta mielestäni lintujen bongailu on ehdottomasti hauskempaa seurassa. Mistä kukakin tykkää!”