Suomenlinna, yksi Suomen seitsemästä Unescon maailmanperintökohteesta, lukeutuu Suomen suosituimpien matkailukohteiden joukkoon. Suomenlinnan saarilla vierailee ympäri vuoden niin kotimaisia kuin ulkomailta saapuneita vierailijoita. Niin kuin eteläisessä Suomessa usein, suurimmat kävijävirrat ajoittuvat kesäkauteen.

Suomenlinnassa kasvaa paljon näyttäviä lehtipuita.

Suomenlinna on kuitenkin varsin erilainen paikka talvi- kuin kesäaikaan. Ja juuri siksi siellä kannattaa käydä talvella. Ensinnäkin, luonto näyttäytyy varsin erilaiselta lumi- ja jääpeitteisenä maiseman ollessa pelkistetympi. Lisämausteena kovien pakkasten aikaan meren ollessa avoin merisavu verhoaa rantoja ja merta kiehtovasti.

Ja jos rauhaa kaipaa, kanssakulkijoita on huomattavan paljon vähemmän kuin kesällä. Joka tapauksessa erämaan tuntua saarilta on vaikea löytää talvellakaan Suomenlinnan sijaitessa kuitenkin hyvien lauttayhteyksien ääressä suhteellisen lyhyen matkan päästä Kauppatorilta. Silti sopivalla säällä näkymät merelle voivat luoda mielleyhtymiä kaukaisemmastakin merenrantakohteesta. Ja juuri maisemat ovatkin ehdottomasti yksi saarten suurista vetonauloista.

Silta Pikku-Mustasaareen.

Maailmanperintökohteeksi Suomenlinna on kuitenkin valikoitunut 1600–1700-lukujen sotilasarkkitehtuurinsa ansiosta. Kuudelle alueen saarelle (Kustaanmiekka, Susisaari, Iso Mustasaari, Pikku Mustasaari, Länsi-Mustasaari, Särkkä) on rakennettu bastionijärjestelmä. Tämä linnoitusjärjestelmä on ollut osallisena aikojen saatossa niin Ruotsin, Venäjän ja Suomen puolustuksessa. Useimmat Ruotsin ja Venäjän valtakauden rakennuksista ovat säilyneet Suomenlinnassa hyvin.

Talvisia vesilintuja ja harvinaisempia vierailijoita

Suomenlinnan talvilinnusto koostuu monille tutuista peruslinnuista. Ajoittain valleille vaeltaa siemensyöjiä, kuten urpiaisia. Jokseenkin harvoin siellä saattaa havaita vuorihemppoja tai tunturikiuruja. Niin ikään pöllöjä voidaan havaita saarilla, erityisesti vaellussyksyjen jälkeen. Päiväpetolinnuista varpus- ja kanahaukka ovat tavallisia talvehtijoita, ja niitä näkeekin tavanomaisesti lähes joka retkellä.

Urpiainen herkuttelee talventörröttäjillä.

Laivaväylien avoimet vesialueet säilyvät sulina kovinakin talvina, ja niissä näkeekin usein eri vesilintulajeja. Laulu- ja kyhmyjoutsen, telkkä ja isokoskelo ovat tyyppilajeja. Jään puuttuessa lajeja viihtyy alueella enemmän, mutta silloin ne myös ovat vaikeammin löydettävissä mereltä. Varsinkin lauhoina talvina lokkeja näkee myös yleisesti. Nisäkkäistä etenkin rusakon lumijälkiä näkee yleisesti.

Kanahaukan voi nähdä Suomenlinnassa talvisin.

Suomenlinna on erinomainen paikka kasvi- ja hyönteisharrastajalle kasvukaudella. Talvella siitä muistuttavat muun muassa talventörröttäjät, jotka houkuttelevat alueelle muun muassa talvilintuja. Saarilla kasvaa paljon isoja lehtipuita, kuten saarnea, tammea ja metsälehmusta. Alueella on huomattavan paljon syreenipensaita.

Talvisin Suomenlinnan palvelut ovat rajoitetummat kuin kesällä, mutta kaupan lisäksi muun muassa auki olevia ravintoloita ja kahviloita siellä on ympäri vuoden. Lisätietoa Suomenlinnasta saa esimerkiksi kattavilta sivuilta: suomenlinna.fi.

Rantakallioilla on rauhallista. Meri höyryää kovilla pakkasilla.

pääkaupunkiseudun retkivinkitRetkivinkkisuomenlinnatalviretkitalviretkivinkki

Joululahjaksi hetkiä ja retkiä luonnossa!

Kuksa sekä lehti käteen ja luontoon: Suomen Luonto -lehti johdattaa seikkailuun ja metsän siimekseen piilotetun tiedon äärelle.

Joulutarjous: lehti+digi vuodeksi 63,50 €