Tunnetko kaamoksen määritelmän? Mistä sana ”marras” tulee? Mistä räntä muodostuu? Tee testi ja opi lisää kaamosajan ilmiöistä ja perinteistä.

Lähteet mm.: Sari Hartonen, Sää ympäri vuoden 2008, Kotimaisten kielten keskus, Ilmatieteen laitos.

1/10

Mitä tarkoittaa kaamos?

Kuva: Irja Lehtinen / Havaintokirja

Pimeää talvikautta, jolloin lunta ei ole ollenkaan.

Napapiirin pohjoispuolella koettua ajanjaksoa, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle ollenkaan.

Kaamos on toiselta nimeltään polaariyö. Se tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle lainkaan. Ilmiö esiintyy Napapiirin pohjoispuolella.

Aikaa syyspäiväntasauksen ja kevätpäiväntasauksen välillä.

2/10

Suomessa kaamosaika on pisimmillään Utsjoella. Kaamos kestää Suomen pohjoisimmassa kylässä Nuorgamissa:

Kuva: Katri Niskanen / Havaintokirja

51 vuorokautta.

Vuonna 2021 kaamos alkoi Nuorgamissa 25.11. ja aurinko vilahti taivaanrannassa jälleen 17.1.2022.

46 vuorokautta.

30 vuorokautta.

3/10

Marraskuu-nimelle on muutamiakin selityksiä. Marras-sana on vanha indoeurooppalaista perää oleva sana, joka tarkoittaa kuollutta tai kuolemaisillaan olevaa. Toisen teorian mukaan marraskuun nimi tulee siitä, että tuolloin liikkeellä ovat martaat. Mitä ovat nämä martaat?

Kuva: Jaana Saarelainen / Havaintokirja

Kuolleiden henget.

Kansanperinteen mukaan kaamoksen aikaan liikkeellä ovat martaat, eli kuolleiden henget. Nykyäänkin vainajia muistetaan marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna, pyhäinpäivänä.

Talvella kutevat kalat.

Viimeiset muuttolinnut.

4/10

Kaamosajan piristäjiä ovat punatulkut, jotka ilmestyvät pihoille herkuttelemaan puihin jääneillä marjoilla. Mihin viittaa sanan loppuosa "tulkku"?

Kuva: Irja Lehtinen / Havaintokirja

Rintahöyheniin.

Linnun ruokavalioon.

Punatulkun ääntelyyn.

Punatulkku-sanan jälkiosa kuvaa linnun ääntelyyn. Se on liitetty tulkuta-verbiin, joka merkitsee mutisemista, jupisemista, inttämistä, nopeasti puhumista, tolkuttamista. Punatulkun ääntä on kuvattu katkonaiseksi, kitiseväksi viserrykseksi.

5/10

Talvipäivänseisaus on käännekohta pohjoiselle pallonpuoliskolle: sen jälkeen päivät alkavat vihdoin pidentyä. Talvipäivänseisausta vietetään vuonna 2022

Kuva: Tommi Kujala / Havaintokirja

16.12

21.12.

Talvipäivänseisaus on vuoden pimein aika. Sen jälkeen päivät alkavat pimentyä kevättä kohden.

22.12.

6/10

Räntäsateessa on sekä vettä että lunta. Usein räntänä pidetty sade onkin oikeammin märkää lumisadetta. Räntäsateelle sopivin lämpötila on

Kuva: Ari Kaarakainen / Havaintokirja

-1 astetta

0 ja +2 asteen välillä

Räntäsade koostuu vesisateesta ja osittain sulaneista lumihiutaleista.

Yli 3 asteen lämpö

7/10

Syystalvella ilmojen kylmetessä meren äärellä sataa usein voimakkaitakin lumikuuroja. Mistä ilmiö johtuu?

Kuva: Satu Mali / Havaintokirja

Kylmistä merivirtauksista.

Arktisesta polaaripyörteestä.

Kylmää ilmaa virtaa lämpimän meren ylle.

Ilmiö näkyy varsinkin loppusyksyllä ja alkutalvella, jolloin  rannikoilla voi tulla talven sakeita lumisateita. Tämän aiheittaa lämmin merivesi ja sen yllä virtaava kylmä ilma.

8/10

Talven säästä kerätään tietoja talteen, jotta nähdään, millaisia muutoksia siinä tapahtuu. Joka talvi lasketaan esimerkiksi pysyvän lumipeitteen kesto. Mitä se tarkoittaa?

Kuva: Katri Niskanen / Havaintokirja

Talven pisin yhtäjaksoinen aika, jolloin lunta on vähintään sentti.

Vähintään 30 päivää kestävä kausi, jolloin lunta on vähintään sentti.

Talven pisin yhtäjaksoinen aika, jolloin satava lumi jää maahan.

9/10

Eräs lintu muuttaa talveksi pohjoisesta Suomeen sulana pysyvän virtaavan veden perässä. Mikä lintu on kyseessä?

Kuva: Tapio Keinonen / Havaintokirja

Kuningaskalastaja

Mandariinisorsa

Koskikara

Syksyllä Suomi saa mitä viehättävimpiä muuttovieraita, kun viitisen tuhatta koskikaraa asettuu vesistöjemme varsille talvehtimaan. Helpoiten niitä näkee jokien auki olevissa sulapaikoissa, kun talvi kiristää otettaan.

10/10

Kaamos-sana juontaa juurensa

Kuva: Katri Niskanen / Havaintokirja

Saamen kielen sanaan skábma.

Skábma on pohjoissaamea ja tarikottaa talven pimeintä aikaa. Sana pohjautuu samamerkityksiseen norjan sanaan skamtid.

Se on muotoutunut sanasta “kaamea”.

Se on lainasana venäjältä.

					
					
				
kaamosmarraskuupimeystalvipäivänseisaus

Hyvän mielen joululahja

Anna lahjaksi lumoava luontokokemus.
Tilaamalla Suomen Luonnon tuet suomalaisen luonnon suojelua.