Uivelo on pohjoisten vesien lintu, joka pesii telkän tavoin kolossa tai pöntössä. Se on sukua iso- ja tukkakoskelolle. Onneksi lintu itse ei tiedä, että sen nimeä käytetään myös haukkumasanana.

Uuvana ja rätvänä ovat kukkakasveja.

Täplätupsukas on yleinen perhonen, jonka toukka huomataan paljon aikuista perhosta useammin. Aikuinen täplätupsukaskoiras on lämpimänruskea pieni perhonen, jonka siivissä on valkoiset täplät. Naaras on siivetön.

Tupsuluppo on jäkälä ja papelorikko kukkakasvi.

Kaikki nimeä vailla olevat limasienet saivat kaksiosaisen, limasienen itiöpesäkettä kuvaavan nimen, sekä pieneen kokoon viittaavan -nen-päätteen. Mystitupposen sukulaisia ovat muun muassa kuputupposet ja nuijatupposet.

Hämäävän samankaltaista nimeä kantava tyrskymassiainen on äyriäinen ja hytyrypykkä sieni.

Viiksisiippa on eteläisessä Suomessa yleinen lepakkolaji, joka on nimetty ylähuulensa pitkien tuntokarvojen perusteella.

Viiksitimali on lintu ja viiksihypykki kuuluu hämähäkkeihin.

Ketotuulenlento on kuivilla ja paahteisilla paikoilla elävä kukkakasvi, joskin sen kukinta on hyvin vaatimaton. Sen siemenet leviävät lenninhaiventen avulla tuulen mukana.

Niittyräpelö on heinäkasvi ja nukkakuupikka helttasieni.

Maitohampikka on puunrungolla kasvava lahottajasieni, jonka alapinta on selvästi piikikäs.

Myös haituvahiippo ja pohjanpokaalimörsky ovat sieniä.

Jurmuhaiskiainen on raatokuoriainen, ja sen voi löytää vaikkapa autoon törmänneen eläimen raadon ääreltä.

Ryppyviholainen on muurahainen ja kurttukesikkä lahottajasieni.

Taviokuurna pesii Metsä-Lapissa, mutta muuttaa talveksi Keski-Suomen leveyksille, joskus vieläkin etelämmäs. Talvisin linnut löytää parvina pihlajanmarjojen kimpusta. Aikuisen koiraan tunnistaa parvesta punaisen värin perusteella. Naarailla ja nuorilla linnuilla höyhenet ovat kuvan kaltaisesti oranssinkeltaiset.

Keräkurmitsa on kahlaajalintu ja piippopaksupää kuuluu perhosiin.

Kesäpiimäheikki on vaaksiainen. Vaaksiaiset kuuluvat sääskiin, mutta eivät pure tai pistä. Monet vaaksiaislajit eivät aikuisena syö mitään.

Keijulukki on hämähäkkieläin ja haarahoikkakirvari kukkakärpänen.

Törö on joissa elävä pieni särkikala, joka syö selkärangattomia eläimiä, kuten surviaissääsken toukkia.

Liro sen sijaan on kahlaajalintu ja hapro on tatarkasvi.

Saikurahaapsanen kuuluu sarvijääriin. Toukkien elinympäristöä ovat kuolleet lehtipuut, joiden kuoren alle ne kaivelevat kolojaan. Aikuiset kuoriaiset rouskuttavat puiden lehtiä.

Vuorimunkki on kukkakasvi ja mäntymaahikas maan alla kasvava pallomainen sieni.