Suomen Luonto oli mukana saimaannorpan pesälaskennoissa Etelä-Saimaalla huhtikuun puolivälissä. Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiaisen johdolla tutkimme tammikuussa tehtyjen apukinosten lisäksi luonnonkinoksia norppien perinteisiltä pesäpaikoilta.

Apukinokset ovat kookkaita, keskimäärin metrin korkuisia, 3–6 metriä leveitä ja 8–15 metriä pitkiä, jotta kinos olisi tarpeeksi suuri synnytyspesäksi. Apukinokset kolataan ja lapioidaan yleensä käsipelillä. Löysimme yhdestä tällaisesta apukinoksesta kuutinkarvaa, joka paljasti sen olevan synnytyspesän.

Keskellä jäistä Saimaan selkää ammottavasta avannosta on vaikea silmämääräisesti sanoa, onko kyseessä vanha pilkkireikä vai norpan hengitysavanto. Kaarina Tiainen kuitenkin löysi avannon reunalta liukumäen, joka kertoo norpan olleen asialla.

Saarten ja luotojen rannoille kertyy luonnonkinoksia, joita saimaannorpat myös kansoittavat. Luonnonkinokset ovat kuitenkin vaarassa jäädä liian mataliksi vähälumisten talvien vuoksi. Pesälaskennoissa löysimme myös yksinäisen norpan lepopesän tällaisesta luonnonkinoksesta.

Saimaannorpan pesälaskennat tehtiin tänä vuonna vaikeissa sääolosuhteissa, sillä jäät alkoivat sulaa pikavauhtia laskijoiden alta. Saimaannorpan pesien pitäisi jo laskentojen aikaan olla osittain romahtaneita ja hylättyjä, jotta norppia ei häirittäisi turhaan. Etelä-Saimaalla pesät olivat huhtikuun puolivälissä jo romahtamispisteessä ja oli vain päivien kysymys, milloin jäät lähtevät.

Tämän kevään saimaannorpan pesälaskennoissa löytyi eri puolilta Saimaata 78 kuuttia, joista kuolleita oli neljä. Määrä tarkentuu vielä, kun pesäpaikoilla käydään tekemässä sukelluksia.

Laskentoihin osallistui tänä vuonna noin sata henkilöä, joista suurin osa oli paikallisia vapaaehtoisia. Laskentoja johtaa Metsähallituksen Luontopalvelut.

Lue lisää saimaannorpan pesälaskennoista tuoreesta Suomen Luonnosta 4/18!

Videot: Markus Sirkka
Teksti: Johanna Mehtola