Kun illat pitenevät ja ilmat kylmenevät, on sadonkorjuun ja säilönnän aika. Puutarhassa kesä vielä viipyy, mutta samalla ajatukset alkavat siirtyä kohti seuraavaa kasvukautta. Mikä onnistui tänä vuonna, mikä meni mönkään? Mikä yllätti, mikä meni ihan niin kuin oli suunniteltu? Kirjaa ajatuksia ylös tässä vaiheessa, niin voit palata niihin talvella uutta satokautta suunnitellessa.

Parasta aikaa sadonkorjuulle

Lehtikaalit ovat terhakoituneet keskikesän kuumuuden jäljiltä ja tuottavat parhaan satonsa tästä pakkasiin asti. Niin myös mangoldit, elleivät ne ole päätyneet kauriiden suuhun, kuten meillä. Nyt on paras hetki laittaa suolakurkku- ja hapankaalipurkit pulputtamaan, kun sato on parhaimmillaan. Meidän kurkkusatomme jää tänä vuonna edellistä pienemmäksi, mutta toisaalta toiset kasvit, kuten kiinankaali, ovat viihtyneet tänä vuonna hyvin.

Nyt on tietenkin paras aika sienestää ja marjastaa, ja myös luonnon tarjoamista villivihanneksista saa yhä hyvin satoa. Viikatoimme puutarhan villimpää puolta viimeksi elokuun alussa, joten nyt saamme kerätä uutta raikasta ja maukasta nokkosta ja vuohenputkea lautaselle. 

Siankärsämön kukat antavat makua ja rakennetta hapankurkuille

Tomaatit voi kypsyttää sisällä

Suosikkitomaattilajikkeemme avomaalle on Evakko, joka on tukeva, ryhdikäs ja tuottaa maukkaita sopivan kokoisia hedelmiä. Tänä kesänä meillä on ensimmäistä kertaa kokeilussa Norderås, ja tällä perusteella kokeilu ei varmasti jää ainoaksi. Meillä on ollut avomaantomaateista myös Sibirjak, mutta se vaatii enemmän tukea kuin nämä kaksi muuta, eikä siksi ole niin meidän ykkösvalintamme. 

Norderås viihtyy avomaalla ja kaipaa jonkin verran tukea

Koleina kesinä tomaatit eivät välttämättä ehdi kypsymään edes kasvihuoneessa, saatikka avomaalla. Korjasimme osan sadosta sisälle turvaan kypsymään ennen edellisiä isompia sateita. Vihreät tomaatit laitetaan huoneenlämmössä pahvilaatikoihin mieluiten niin, että ne eivät ole kosketuksissa toisiinsa. Tomaatit kypsyvät omia aikojaan ja niitä pääsee sitä mukaa herkuttelemaan.

Ruoki maaperää kasvijätteillä ja kompostimullalla

Satoa korjatessa on hyvä jo samalla alkaa valmistelemaan ensi vuotta, eli lisätä ravinteita penkkeihin. Kun leikkaat kasveja alas, voit silputa kasvien maanpäälliset osat eli naatit ja varret suoraan takaisin penkkeihin, jos et muuten hyödynnä niitä. Päälle hieman tuoretta kompostimultaa ja avot, hajotessaan ne luovuttavat ravinteita takaisin maaperään.

Oliko sinulla joku suosikkikasvi tai lajike tänä vuonna? Ota siitä siemeniä talteen. Moni kasvi antaa paljon siemeniä, joten voit ilahduttaa niillä myös viherpeukaloisia ystäviäsi! Useimmat siemenet kerätään tuleentuneina, eli kun ne ovat muuttuneet ruskeiksi. 

Cayenne-chili sopii hyvin mausteeksi sekä tuoreena että kuivattuna

Kolmen sisaren pata

Muistatko, kun aiemmin oli puhetta kumppanuuskasveista? Yksi perinteinen yhdistelmä on maissi, kurpitsa ja pavut. Satokauden päätteeksi ne toimivat erinomaisesti yhdessä myös lautasella! Tämä pata on sinänsä aika talvinen. Suosittelen valmistamaan tätä myös alkusyksystä, kun ruuan pääsee tekemään tuoreista borlottipavuista ja maisseista.

Japanilaiset talvikurpitsat eli hokkaidot ovat kiinteämaltoisia ja sopivat erinomaisesti tähän ruokaan. Loput kurpitsasadosta voi kypsytellä myöhäisemmän syksyn ja talven varalle. Halkaise kurpitsa isolla veitsellä – ole varovainen! Pataan kannattaa lisätä muitakin sekalaisia kasviksia. Kolmen sisaren pata nautitaan ehdottomasti hyvässä seurassa esimerkiksi herkullisen tuoreen leivän kera. 

Ainesosat:

Kuullota sipuli ja valkosipulit öljyssä isossa kattilassa tai padassa. Lisää myös viinietikka. Kun sipulit pehmenevät, lisää muut mahdolliset kasvikset (kuten porkkanaa, selleriää, lehtikaalta) ja paista hetken aikaa. Lisää tuoreet tai liotetut (ja huuhdellut) pavut, kuutioitu kurpitsa, tomaatit ja mausteet. Lisää kasvislientä niin, että kasvikset peittyvät. Sekoita ja anna kiehahtaa. Anna padan muhia matalalla lämmöllä noin tunnin, eli siihen asti, että pavut ja kurpitsa kypsyvät. Tarpeen mukaan voit lisätä kasvislientä. Kun pata on kypsää, tarjoile tuoreen korianterin tai lehtipersiljan kera.

Muistoissamme: Ile U

Il est où mon coq?

Elokuussa 2025 jätimme raskain sydämin hyvästit kukollemme Ile U:lle. Ile oli meidän ensimmäinen kukkomme, ja maailman paras sellainen. Ile piti kanarouvistaan valtavan hyvää huolta, eikä koskaan syönyt ennen kuin oli etsinyt ja antanut parhaat palat muille. Ile spottasi vieraisille pyrkivät haukat jo kaukaa taivaankannelta, eikä se jäänyt kenellekään epäselväksi, kun komea sumutorvi tuuttasi käyntiin. Kiitos Ile kaikesta.

 

 

hapattaminenkumppanuuskasvitmaaperäravinteetsadonkotomaattiviikate

Tilaa Suomen Luonto

Opi tuntemaan luontosi ja tue sen suojelua!
Suomen Luonto digitilauksen ensimmäinen kuukausi nyt 1 €!