Turvesuo Etelä-Savossa. Nosto on koneellistettua, mikä selittää alhaista työvoimatarvetta. Kuva Eero Saarela / Vastavalo.
Energiaturve työllistää Suomessa yllättävän vähän, soilla vain vajaan tuhannen henkilötyövuoden verran. Turveteollisuus esittää joskus suuriakin lukuja, mutta niihin on otettu mukaan voimalaitosten ja niiden rakentamisen synnyttämiä työpaikkoja, joihin käytetty polttoaine ei vaikuta.
Turveteollisuus pitää esillä väitettä, jonka mukaan energiaturve työllistäisi Suomessa jopa 10 000 henkeä (henkilötyövuotta). Todellinen nykyinen työllistävyys on kuitenkin vain murto-osa väitetystä.
Kymppitonniväite ei perustu julkaistuun tutkimukseen vaan on yksi slaidi Turveteollisuusliiton VTT:n Martti Flyktmanilta vuonna 2009 tilaamasta selvityksestä. Mitään perusteita luvulle ei esitetä, vaan tutkimus on ilmeisesti olemassa vain esitelmän muodossa. Se löytyy myös netistä. On väitetty, että laskema olisi päivitetty, mutta Bioenergia ry julkaisi työllisyyttä koskien uudelleen aivan samat luvut.
Taulukko on monella tavalla harhaanjohtava. Siinä on:
- luettu turpeen työllistävyyteen voimalaitosten ja niiden rakentamisen työpaikat, joiden olemassaololla ei ole turpeen kanssa tekemistä (vähennys 4650 henkilötyövuotta, jää 5500)
- laskelma on tehty 25 terawattitunnin käytön mukaan, kun käyttö on 15 terawattituntia (vähennys edelleen 2200 henkilötyövuotta, jää 3300)
- otettu mukaan johdetut vaikutukset, joita ei usein oteta lainkaan mukaan kerrannaisvaikutuksiin (vähennys 460 henkilötyövuotta, jää 2840)
Suurin vähennys eli 4650 henkilötyövuotta saatiin voimalaitostyöpaikoista. Lähes puolet väitetystä kymppitonnista (46%) on voimalaitosten ja niiden rakentamisen vaikutusta. Nämä työpaikat siis ovat käytetystä polttoaineesta riippumattomia! Ne ovat olemassa aivan riippumatta siitä, polttaako voimalaitos turvetta vai puuta tai vaikkapa kivihiiltä.
Turveteollisuuden taulukon voimalaitoshenkilöstö (1080 henkeä) on peräisin Electrowatt-Ekonon tammikuussa 2004 Vapolle jättämästä selvityksestä. Electrowatt-Ekono toteaa nimenomaan, että voimalaitosten työpaikat ovat polttoaineesta riippumattomia, joskin arvelee puun tarvitsevan suhteessa eniten työvoimaa ja kivihiilen vähiten.
***
Itse turpeen suoraa työllistävyyttä on turveteollisuuden taulukossa vain 1600 kaivuun ja 600 kuljetusten henkilöä. Laskelma on tehty 25 terawattitunnin vuosikäytölle. Nyt turpeen käyttö on pudonnut noin 15 terawattituntiin. Nykytilanteeseen suhteutettu suora työllistävyys on 60 prosenttia alkuperäisestä eli 960 plus 360 henkilöä. Turve siis työllistää suolla alle tuhat ja yhteensä kuljetuksineen reilu tuhat henkilötyövuotta.
Entäpä kerrannaisvaikutukset? Pohjois-Pohjanmaan liiton vuonna 2007 julkaistussa selvityksessä välillisten ja suoran vaikutuksen summa saatiin kertomalla suora vaikutus luvulla 1,84. Kertomalla tällä luvulla suora vaikutus saadaan turpeen käytön kokonaisvaikutukseksi 2430 henkilötyövuotta.
Viime vuonna Jyväskylässä julkaistu selvitys paikallisten polttoaineiden aluetaloudellisesta vaikutuksesta sai 1,4 terawattitunnin turpeen käytön lisäyksen työllisyysvaikutukseksi Keski-Suomessa kaikkine kerrannaisvaikutuksineen 180 henkilötyövuotta eli 129 henkilötyövuotta terawattituntia kohden. Samoin Jyväskylässä tehdyn tuoreen opinnäytetutkimuksen mukaan energiaturpeen kerrannaisvaikutukset ovat huomattavasti pienemmät kuin suora vaikutus.
Näin olen saanut energiaturpeen nykytyöllistävyyden melko hyvin haarukkaan. Suora työllistävyys kaivuussa ja kuljetuksessa on noin 1200 henkilötyövuotta. Kokonaistyöllistävyys kerrannaisvaikutuksineen on pari kolme tuhatta henkilötyövuotta.
Sähkön ja lämmön tuotannon työllistävyys ei ole turpeesta kiinni olevaa työllistävyyttä.
Turpeen polttoa täytyy ympäristösyistä edelleen vähentää. Onkin ilahduttavaa, että turpeen työllistävyys energiassa on näinkin pieni. Turvetta vähennettäessä työllisyys voikin kasvaa, sillä turpeen vaihtoehto on puuenergia, jonka työllisyyskertoimet ovat hieman suuremat kuin turpeella.