Olin lähtenyt kameran kanssa ulos jo ennen auringon nousua. Tavoitteena oli löytää kettu. Kuljeskelin alueella, jossa ketun kerrottiin liikkuneen hiljattain. Samalla alueella olin itsekin nähnyt viime vuonna kettuja, mutta tänä vuonna en vielä ainuttakaan. Odottelin valkenevassa aamussa jonkin aikaa todeten, että rusakko oli katsellut puuhiani jo hyvän tovin. Yritin lähestyä rusakkoa, mutta se otti nopeasti käpälät alleen. Pian tämän jälkeen havaitsin sitten ketun. Ketun kanssa oli sellainen tuuri, että huomasin sen ennen kuin se oli huomannut minut, joten pääsin hiipinään sen lähelle, noin 25 metrin päähän. Lymyilin muutaman männyn takana ja otin ketusta kuvia. Tässä vaiheessa se oli jo huomannut minut ja katseli touhujani hetken paikallaan - kuva on tällaisesta tilanteesta. Aamuaurinko oli nousemassa ketun takaa korostaen sen turkin karvoja. Kun kettu totesi minut vaarattomaksi, se jatkoi aamupalan etsimistä kadoten pian läheiseen metsikköön.