Vuosia sitten ruokin pikkulintuja, tarkemmin harakoita, naakkoja, tikkaa ja oravaa. Pidän eläimistä, mutta pikku ystävieni nähdessä nälkää, oli ne pohjattomat ahmatit pakko häätää. Kilautin Professori Baltasarille, ja äkkäsin: Tyrvääläinen ruokamaatti! Pari päivää meni, kun hän, Sipi-sinitiainen muutti uudelle ruokintalaitteelle. Alkoi lintukaruselli, näytelmä, jossa Sipi oli pää- ja sivuosissa, ja jo linnun otsahöyhenissä luki: Täällä määrään minä! Sipi vahti, vaani ja hyökkäsi kuin ampiainen jokaisen ruokinnalle saapuvan kimppuun, aamusta iltaan, jopa ruokkijansa. Ja yöpyi ruokintapuun pöntössä, josta singahti ja sujahti serkkujaan kiusaamaan. Kunnes Sipi kohtasi voittajansa, monta talvea nähneen leveäkravattisen Talitintin, joka näytti Sipille sinitiaisen paikan. Lieneekö 11.11. kuvaamani sinitintti Sipin serkunserkku, sillä niin topakasti Hän ruokapaikalla häärää ja määrää.