Maan eteläosassa kärvistellään poikkeuksellisen kuivassa toukokuussa. Helsingin Kaisaniemessä toukokuun sademäärä on vain 0,6 mm, joka satoi helatorstaina 9.5. Suomessa vähiten sadetta on tullut Hyvinkään Hyvinkäänkylässä, jossa kuukauden sademäärä on 0,1 mm. Ilmatieteenlaitoksen meteorologin Ville Siiskosen mukaan täysin sateeton toukokuu on viimeksi koettu Pietarsaaressa vuonna 1994.

Helsingin Kaisaniemestä on saatavilla kuukausittaisia sademääriä vuodesta 1845 lähtien, ja Hyvinkään Hyvinkäänkylästä vuodesta 1930 lähtien. Kummassakaan paikassa kertaakaan aiemmin toukokuun sademäärä ei ole jäänyt alle 1 millimetrin. On siis mahdollista, että kuukaudesta muodostuu ennätyksellisen kuiva. Vain pientä helpotusta asiaan voi tulla viikonlopun kuurosateista. Ne eivät välttämättä kuitenkaan osu rannikolle, joten on mahdollista, että esimerkiksi Helsinki säilyy loppukuukauden ajan täysin kuivana.

Kuva 1. Toukokuun sademäärä Helsingin Kaisaniemessä vuosina 1845-2023. Musta viiva kuvaa liukuvaa 30 vuoden keskiarvoa.

Pitkällä aikavälillä toukokuun sademäärissä ei ainakaan Helsingissä näy mitään merkittävää trendiä viimeisen noin 50 vuoden aikana. Jos jotain, niin lievää nousua on nähtävissä vuosisadan puolivälistä lähtien. Kolme vuotta sitten, vuonna 2021, oli sateisin toukokuu 63 vuoteen. Tällä vuosisadalla hyvin kuivia toukokuita on esiintynyt vuosina 2018, 2016, 2008 ja tietenkin nyt vuonna 2024.

Korkeapaine vahvistuu uudelleen alkuviikon aikana. Samalla se asemoituu niin, että ilma alkaa virtaamaan etelän ja kaakon suunnalta, tuoden yhä lämpimämpää ilmamassaa. Alkuviikon aikana lämpötilat saattavat kohota lähemmäksi 30 astetta. Laajamittaisia rintamasateita ei ole tiedossa ainakaan viikkoon.

Kuivuustilanteen ennustetaan siis jatkuvan pahana, ja se alkaa hiljalleen vaikuttamaan myös sato-odotuksiin. Jos jotain positiivista haluaa tilanteesta etsiä, niin sisämaan järvien korkeille vedenkorkeuksille ei ole ainakaan sateista johtuvaa nousupainetta. Lisäksi talven jäljiltä pohjavesitilanne on ilmeisesti vielä varsin hyvä.

Sanomattakin on selvää, että lähes sateeton ja hyvin aurinkoinen sääjakso on kuivattanut luonnon rutikuivaksi ja alttiiksi maastopaloille. Toiseksi korkein, oranssi varoitustaso on voimassa etelä- ja keskiosassa maata. Varoitus nousee punaiseksi vain jos tiedossa on hyvin tuulista säätä, jolloin mahdollinen maastopalo leviäisi helposti.