Terminen talvi oli 2000-luvun toiseksi pisin
Vähän epäintuitiivisesti, termisen talven pituus riippuu eniten huhti- ja marraskuun lämpötiloista. Tämän talven pituuteen vaikuttivat siis kylmä loppusyksy sekä viileähkö huhtikuu.
Vähän epäintuitiivisesti, termisen talven pituus riippuu eniten huhti- ja marraskuun lämpötiloista. Tämän talven pituuteen vaikuttivat siis kylmä loppusyksy sekä viileähkö huhtikuu.
Kulunut talvi on tuntunut pitkältä, ja sitä se olikin. Havaintojen mukaan koko Suomen yli laskettu keskimääräinen talven pituus oli 169 päivää, joka on tämän vuosituhannen toiseksi korkein lukema. 2000-luvun aikana vain talvella 2002-2003 päästiin tämän yläpuolelle. Silloin talvi kesti Suomessa 176 päivää. Lyhin talvi oli 2015-2016: silloin talvelle tuli pituutta vain noin 119 päivää.
Ylläolevan toteakseni latasin Ilmatieteenlaitoksen hila-aineistoa vuodesta 1961 alkaen ja laskin tästä aineistosta termisen talven pituuden eri vuosina. Hila-aineiston erottelukyky on 10 km, ja siihen interpoloidaan kaikki Suomessa tehdyt säähavainnot. Aineisto on siis yhdenmukainen Suomessa tehtävien säähavaintojen kanssa, mutta lisäksi aineisto kattaa myös ne alueet, joilta ei ole säähavaintoja. Etelä- ja länsirannikolla joinain vuosina talvi on ollut niin lauha, että pituuden laskeminen ei ole triviaalia, ja siksi näillä alueilla pituus on toisinaan nolla päivää.
Hila-aineistosta laskettu termisen talven pituuden keskiarvo vuosina 1991-2020 on esitetty kuvassa 1 vasemmalla. Keskimääräinen pituus vaihtelee Lounais-Suomen 40 ja ja Käsivarren 200 päivän välillä. Terminen talvi on siis määritelmään mukaan se osuus vuodesta, jolloin lämpötila on pysyvästi nollan alapuolella.
Talven 2024 pituus on kuvassa keskellä. Lounaisosassa maata talvi kesti 80-100 päivää, kun Lapissa pituus oli ylimmillään 209 päivää. Aivan pohjoisimmassa Lapissa talvi saattaa olla vielä kesken, joten lukemiin kannattaa suhtautua varauksella. Kuva kertoo tilanteen 28.4.2024 mennessä.
Talven 2024 pituuden poikkeama keskimääräisestä on esitetty kuvassa 1 oikealla. Varsinkin keski- ja länsiosassa maata talvi oli jopa kuukauden keskimääräistä pidempi, ja paikoitellen länsirannikolla noin 1,5 kuukautta normaalia pidempi. Tavanomaista lyhyempiä lukemia löytyy ainoastaan kaakonkulmalta: sielläkin poikkeama lyhyempään suuntaan on vain viikon verran.
Termisen talven pituuteen vaikuttaa yhtäältä se, milloin talvi alkaa, ja toisaalta se, milloin talvi loppuu. Tällä kertaa talvi alkoi keskimääräistä aikaisemmin, suuressa osassa maata jo lokakuussa. Viimeistään marraskuussa myös etelärannikolla lämpötila oli painunut pakkaselle, eli talven määritelmä täyttyi sielläkin. Viralliset alkupäivämäärät löytyvät Ilmatieteenlaitoksen sivuilta.
Talven päättymispäiviä ei ole vielä laskettu, mutta lähes koko maassa myös talven päättyminen näyttää venyneen hieman tavallista myöhäisemmäksi.
Vähän epäintuitiivisesti, termisen talven pituus riippuu eniten huhti- ja marraskuun lämpötiloista. Jos huhtikuu on kylmä, talven loppuminen venyy pitkälle, ja toisaalta jos edellisen vuoden marraskuu on ollut kylmä, talvi alkaa aikaisin. Sydäntalven lämpötiloilla ei siis ole niin suurta merkitystä talven pituudelle, koska silloin tyypillisesti talvi on jo alkanut. Tämän vuoden talven pituuteen vaikuttivat siis kylmät loka- ja marraskuu sekä viileähkö huhtikuu.
Jos hila-aineistosta otetaan keskiarvo kaikkien Suomen 10 km hilaruutujen yli, saadaan alla oleva graafi (kuva 2). Tämän vuoden talvi 169 päivällään oli siis pisin 21 vuoteen ja 2. toiseksi pisin tällä vuosisadalla. Aiemmin 1900-luvulla yhtä pitkiä tai pidempiä talvia on ollut useita. Aikasarjan pisin talvi oli vuosina 1968-1969, jolloin talven keskimääräiseksi pituudeksi tuli 186 päivää.
Terminen talvi on myös muuttunut lyhyemmäksi viimeisten vuosikymmenten aikana. Aikasarjaan sovitettu lineaarinen trendiviiva antaa lyhenemisvauhdiksi noin 4 päivää per vuosikymmen. Koko aikasarjan 63 vuoden ajalta tämä tarkoittaisi noin 28 päivää lyhyempää talvea nyt kuin aikasarjan alussa.
Tutkimuksen mukaan terminen talvi lyhentyisi vuosisadan puoliväliin mennessä noin 30-50 päivällä verrattuna 1971-2000 keskiarvoon. Se kuulostaa isolta lukemalta, mutta vajaa puolet siitä on jo tapahtunut. Viimeisen 10 talven (2015-2024) keskiarvo on nimittäin 18 päivää alempi kuin vuosien 1971-2000 keskiarvo. Tämän talven piikki aikasarjassa ei juurikaan muuta kokonaistrendiä. Vastaavia piikkejä on esiintynyt aiemminkin, ja ne kuuluvat ilmaston luontaiseen vaihteluun.